Kustannukset

Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset

Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset koostuvat kuntien varhaiskasvatuksen järjestämiseen kohdistamista kustannuksista. Kunnallisen varhaiskasvatuksen palvelujen kokonaiskustannukset sisältävät pääasiassa kaupunkien tilinpäätösten mukaiset bruttokustannukset ilman yleishallinnon vyörytyseriä.

Yksityisestä varhaiskasvatuksesta kustannuksissa on mukana kunnan palveluntuottajille maksamat tuet (yksityisen hoidon tuki, palveluseteli ja kuntalisät), ostopalvelusopimusten mukaiset maksut sekä kaupungissa yksityisen varhaiskasvatuksen hallinnointiin kohdistuvat kustannukset. Asiakkaiden palveluntuottajille maksamia maksuja ei ole mahdollista sisällyttää yksityisten palveluntuottajien kustannuksiin, sillä niiden euromäärä ei ole kunnilla tiedossa. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen kustannukset eivät ole edellä mainittujen eroavuuksien takia vertailukelpoisia. Varhaiskasvatusjärjestelmän kustannuksiin sisältyy myös lasten kotihoidon tuen kustannukset. Avoimen varhaiskasvatuksen kustannukset eivät sisälly varhaiskasvatusjärjestelmän kokonaiskustannuksiin. Tarkempaa tietoa kustannusten koontiperusteista määritelmissä.

Varhaiskasvatusjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat lähes 1,6 miljardia euroa vuonna 2025. Varhaiskasvatuksen järjestämisen kokonaiskustannukset kasvoivat vuonna 2025 kuutoskaupungeissa 0,8 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Palveluiden järjestämisen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikutti muun muassa palvelutarpeen muutokset, palkankorotukset ja yleinen kustannustason nousu.

Analyysi: Talousanalyysi kuutoskaupunkien kustannusmuutoksista vuonna 2025

Kunnallisessa päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannukset

Kunnallisessa päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannuksia tarkasteltaessa kustannusten jakajana käytetään laskennallisten lasten määrää (ks. määritelmät). Tällä menettelyllä kunnallisten päiväkotien yksikkökustannukset saadaan vertailukelpoisemmiksi.

Kunnallisten päiväkotien kustannustenkehityssuuntana on ollut kaupunkien välisten kustannuserojen kaventuminen. Yhtenä selittävänä tekijänä on ollut palvelutarpeen ja kustannusten kasvu. Tämän lisäksi myös lainsäädännön tiukentuminen on vaikuttanut kuutoskaupunkien palvelujen ja palvelun tuottamistapojen yhdenmukaistumiseen.

Kokonaiskustannukset laskennallista lasta kohden olivat vuoden 2025 lopussa keskimäärin 13 728 euroa. Kustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat Tampereen 12 882 eurosta Vantaan 14 128 euroon. Vantaan korkeinta hintaa selittää osittain se, että lapsimäärä laski elokuussa 200 lapsella. Koko vuoden kustannukset on tässä tarkastelussa jaettu loppuvuoden lapsimäärän mukaan, jolloin kustannukset / lapsi näyttävät todellista korkeammilta. Kustannukset laskennallista lasta kohden nousivat edellisvuodesta kaikissa kuutoskaupungeissa.

Kunnallisten päiväkotien kustannusrakenne vaihtelee muun muassa tukipalvelujen erilaisten järjestämistapojen takia. Henkilöstökustannuksiin sisältyvät päiväkotien henkilöstökustannukset. Päiväkotien osuus varhaiskasvatuksen yhteisistä henkilöstökustannuksista (varhaiskasvatuksen johto- ja hallintohenkilöstö) sisältyy kohtaan ”muut kustannukset”.

Henkilöstökustannukset ovat suurin päiväkodeissa järjestetyn varhaiskasvatuksen menoerä. Vuonna 2025 keskimäärin 66,0 prosenttia kuutoskaupunkien kokonaiskustannuksista oli henkilöstökustannuksia. Henkilöstökustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat kuutoskaupungeissa Tampereen 8 525 eurosta Turun 10 253 euroon. Turun osalta eroa selittää se, että suurin osa laitoshuollonhenkilöstöstä on varhaiskasvatuksen henkilöstöä, kun muissa kuutoskaupungeissa tukipalvelut ostetaan muulta palveluntuottajalta. Henkilöstökustannusten eroavaisuuksia selittää osaltaan erot kaupunkien päiväkotien henkilöstörakenteen muutoksen etenemisessä.

Tilakustannusten osuus kunnallisten päiväkotien kustannuksista vaihteli Turun 14,4 prosentista Vantaan 21,7 prosenttiin. Tilakustannuksista suurin osa on sisäisiä vuokria kunnan toimitiloja hallinnoivalle yksikölle. Tilakustannuksiin vaikuttavat muun muassa päiväkoteihin sijoitettavien lasten lukumäärä, vuokran määritys, neliöhinta lasta kohden, tehdyt peruskorjaukset ja uudet tilat. Tukipalvelujen eli ateria- ja puhtauspalvelujen kulujen osuus päiväkotien kokonaiskustannuksista vaihteli Turun 7,3 prosentista Espoon 12,2 prosenttiin.

Yksityisen varhaiskasvatuksen kustannukset

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteli

Palveluseteli on yleisin tapa toteuttaa yksityistä varhaiskasvatusta. Vuonna 2025 palvelusetelijärjestelmän kustannukset lasta kohden olivat Turussa 14 878 euroa, Tampereella 14 193, Espoossa 13 413 euroa, Oulussa 12 892 euroa ja Vantaalla 12 501 euroa. Kuntien väliseen eroon kustannuksissa vaikuttaa kuntakohtaisen setelin arvon lisäksi muun muassa lapsen ikä, tuen tarve ja palvelusetelin saaneiden perheiden tulot. Mitä pienemmät tulot perheellä on, sitä suurempi on kunnan maksama osuus. Palvelusetelin kustannukset ovat kunnalle nettokustannuksia eikä niitä voi verrata tässä raportissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus. Palvelusetelin arvoa tarkistetaan kuutoskaupungeissa itsenäisesti vuosittain.

Kuntien väliseen eroon kustannuksissa vaikuttaa kuntakohtaisen setelin arvon lisäksi muun muassa palvelusetelin saaneiden perheiden tulot. Mitä suuremmat tulot perheellä on, sitä pienempi on kunnan maksama osuus. Lisäksi yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten tuen tarpeet vaikuttavat palvelusetelikustannuksia nostavasti. Palvelusetelin kustannukset ovat kunnalle nettokustannuksia eikä niitä voi verrata tässä raportissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuen kustannukset lasta kohden olivat vuonna 2025 kuutoskaupungeissa keskimäärin 10 523 euroa. Kustannukset vaihtelivat Oulun 5 543 eurosta Espoon 13 413 euroon. Kustannukset lasta kohden nousivat Espoota lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa. Kustannukset ovat nettokustannuksia eikä niitä voi verrata tässä raportissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.

Kunnan ostopalveluna hankkima varhaiskasvatus

Ostopalveluna hankitun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kustannukset vuonna 2025 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat Turkua ja Vantaata lukuun ottamatta kaikissa kuutoskaupungeissa. Kustannukset ovat osittain nettokustannuksia eikä niitä voi suoraan verrata tässä raportoinnissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.

Kotihoidon tuen kustannukset

Kotihoidon tuen kustannukset lasta kohden vuonna 2025 olivat kuutoskaupungeissa keskimäärin 8 130 euroa. Kustannukset lasta kohden vaihtelivat Vantaan 6 794 eurosta Tampereen 8 429 euroon.

Kunnat päättävät itsenäisesti kuntalisien maksamisesta, maksamisen ehdoista ja kuntalisän suuruudesta. Lasten kotihoidon tuen kunnallista lisää maksettiin vuonna 2024 Helsingissä ja Espoossa. Tampereella on käytössä lasten kotihoidon tuen kuntalisän osalta ainoastaan alle 3-vuotiaan sairaan lapsen hoitotuki.

Analyysit

Analyysi: Talousanalyysi kuutoskaupunkien kustannusmuutoksista vuonna 2025