Palvelut ja niiden käyttö

Kunnan järjestämä ja tukema varhaiskasvatus

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla, mutta vähentynyt vuodesta 2024 vuoteen 2025. Varhaiskasvatusikäisten määritelmä vaihtui vuoden 2025 vertailutiedoissa 10 kk–6-vuotiaista 1–6-vuotiaisiin.

Kuutoskaupunkien järjestämässä tai tukemassa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2025 yhteensä 90 536 varhaiskasvatusikäistä lasta. Määrä laski edellisvuodesta 111 lapsella. Varhaiskasvatuksen palveluissa ja kerhotoiminnassa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 84,1 prosenttia kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Osuus vaihteli Espoon 81,9 prosentista Oulun 88,5 prosenttiin. Lisäksi lapsia oli myös kotihoidon tuen piirissä.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä 67,4 % oli varhaiskasvatuksessa kunnallisessa päiväkodissa vuoden 2025 lopussa. Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2025 lopussa 72 534 lasta.

Vuonna 2025 varhaiskasvatukseen osallistui kuutoskaupungeissa yhteensä 22 204 alle 3-vuotiasta lasta. Määrä väheni edellisvuodesta 102 lapsella. Alle 3-vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatuksen palveluihin laski noin prosenttiyksiköllä vuodesta 2024 vuoteen 2025. Vuonna 2025 osallistumisaste oli 63 %.

Esiopetus

Lain mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen järjestämislupa on myös osalla yksityisistä oppilaitoksista, joita on etenkin pääkaupunkiseudulla. Näissä toimipaikoissa esiopetuksessa olevat lapset eivät ole mukana kuutoskaupunkien esiopetuksen lapsimäärissä ja se vaikuttaa kaupunkien esiopetukseen osallistuneiden lasten tällä raportilla esitettyyn osallistumisasteeseen. Kaupungit hankkivat osan esiopetuksesta yksityisiltä palvelutuottajilta.

Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2025 syksyllä 16 474 esiopetukseen osallistuvaa lasta. Esiopetukseen osallistuneiden lasten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli kuutoskaupungeissa keskimäärin 92,3 prosenttia laskien 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Luvut sisältävät myös perusopetukseen valmistavan opetuksen. Esiopetukseen liittyvään varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus vaihteli vuonna 2025 Espoon 93,3 prosentista Turun ja Tampereen 97,4 prosenttiin.

Avoin varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen palveluihin sisältyy myös avointa varhaiskasvatusta, esimerkiksi kerhotoiminta sekä asukas- ja leikkipuistot. Kerhotoiminnalla tarkoitetaan sekä alle 6-vuotiaille lapsille järjestettävää säännöllistä kerhotoimintaa että perhekerhotoimintaa, jossa huoltajat ovat lastensa kanssa.

Kunnallista kerhotoimintaa on tarjolla kaikissa kuutoskaupungeissa, mutta perhekerhotoimintaa vain osassa. Lasten kotihoidon tuella olevat lapset voivat osallistua kerhotoimintaan. Avoin varhaiskasvatus on maksutonta kaikissa kuutoskaupungeissa.

Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä (1–6 v) kunnalliseen kerhotoimintaan osallistui vuoden 2025 lopussa 863 lasta, mikä oli 1,0 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä. Kaupunkien välillä ei ollut suurta eroa osallistuneiden osuudessa. Kerhotoimintaan osallistuneiden lasten lukumäärä on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana Turkua lukuun ottamatta kaikissa kuutoskaupungeissa. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että kerhotoiminnan osallistumismäärissä on kuukausittaista vaihtelua.

Varhaiskasvatus kunnallisessa päiväkodissa

Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 72 786 lasta. Lasten määrä kasvoi edellisvuodesta kuutoskaupungeissa yhteensä 299 lapsella. Vuonna 2025 alle 3-vuotiaiden osuus laski edellisestä vuodesta hieman. Laskua oli kuitenkin vähemmän kuin tätä edeltävänä vuonna. Reilu viidennes kunnallisissa päiväkodeissa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista oli alle 3-vuotias vuonna 2025.

Ilta- ja ympärivuorokautinen varhaiskasvatus järjestetään pääosin kunnallisissa päiväkodeissa. Kuutoskaupunkien kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 2025 lopussa 1 977 ilta- ja/tai ympärivuorokautista varhaiskasvatusta tarvitsevaa lasta.

Henkilöstö

Kuutoskaupunkien päiväkodeissa oli vuoden 2025 lopussa 15 009 työntekijää. Kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstön (ilman varahenkilöitä) osuus henkilöstöstä oli 85,6 prosenttia. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävien osuus kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä oli kuutoskaupungeissa vuonna 2025 48,1 prosenttia, varhaiskasvatuksen lastenhoitajien 47,1 prosenttia, sosionomien 3,2 prosenttia ja erityisopettajien 1,6 prosenttia.

Vuonna 2030 varhaiskasvatuslain henkilöstörakenneuudistuksen mukaan korkeakoulutettujen osuus henkilöstöstä tulee olla kaksi kolmasosaa, joista vähintään puolet tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Kaupungit muuttavat vuosittain lastenhoitajien tehtäviä varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäviksi. Tämä lisää vuosittaisia henkilöstökustannuksia. Tavoitteen saavuttaminen kelpoisen henkilöstön saatavuuden osalta tuottaa merkittävän haasteen.

Kunnallinen perhepäivähoito

Kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista kunnan järjestämässä ja tukemassa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on vuosi vuodelta vähentynyt kaikissa kuutoskaupungeissa. Vuonna 2025 osuus oli enää 0,9 prosenttia kunnan järjestämässä ja tukemassa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, yhteensä 788 lasta.

Henkilöstö

Kotonaan työtä tekeviä perhepäivähoitajia oli vuoden 2025 lopussa kuutoskaupungeissa yhteensä 81, mikä oli 38 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ryhmäperhepäivähoidon henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 27 henkilöllä ollen vuoden 2025 lopussa yhteensä 130. Ryhmäperhepäivähoidon kysyntä on joissakin kunnissa laskenut, mutta sitä on osassa kunnista myös suunnitelmallisesti vähennetty. Ryhmäperhepäivähoitoa ei järjestetä lainkaan Turussa ja Tampereella.

Yksityinen varhaiskasvatus

Yksityisellä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jonka yksityinen henkilö, yhteisö, säätiö tai julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että sopimuksen tai hallintopäätöksen perusteella asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. (540/2018 § 43)

Yksityistä varhaiskasvatusta järjestetään joko palvelusetelillä tai ostopalveluna. Lisäksi on olemassa yksityisen hoidon tuki, joka ei ole osa kunnan järjestämää varhaiskasvatusta. Palvelusetelin osalta on sovellettu oman lainsäädännön puuttuessa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Vuoden 2025 aikana hyväksyttiin varhaiskasvatuksen oma palvelusetelilaki, mikä tuli voimaan 1.1.2026 alkaen.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli kuutoskaupungeissa vuoden 2025 lopussa 16 405 lasta eli hieman alle viidennes varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista vaihteli Helsingin 10,5 prosentista Turun 31,8 prosenttiin. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kuutoskaupungeissa laski edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä.

Tarkasteltaessa kuutoskaupunkien yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, heistä 63,5 prosenttia oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa, yksityisen hoidon tuella tuetussa varhaiskasvatuksessa 28,9 prosenttia ja ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa 7,6 prosenttia.

Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteli

Palveluseteli on yleisin tapa järjestää yksityistä varhaiskasvatusta. Vuoden 2025 lopussa kuutoskaupungeissa oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa yhteensä 10 410 lasta. Lasten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta eniten Espoossa (+9 %), jossa palveluseteliin tuli uusia palveluntuottajia. Muissa kaupungeissa kasvu oli maltillisempaa. Helsingissä ei ole käytössä yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliä.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki koostuu lakisääteisestä hoitorahasta ja hoitolisästä. Hoitorahaa maksetaan samansuuruisena kaikille tukea saaville lapsille. Tulosidonnainen hoitolisä kohdentuu pienituloisille perheille. Kunnat voivat maksaa lakisääteisten tukien lisäksi kunnallisia lisiä itse määräämillään perusteilla. Kaikissa kuutoskaupungeissa maksetaan lakisääteisten tukien lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisiä.

Vuoden 2025 lopussa kuutoskaupungeissa oli yksityisen hoidon tuella tuetussa varhaiskasvatuksessa 4 738 lasta. Yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä laski edellisvuodesta Helsinkiä lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa.

Kunnan ostopalveluna hankkima varhaiskasvatus

Vuoden 2025 lopussa kuutoskaupunkien ostopalveluna hankkimassa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 1 291 lasta. Espoossa (625 lasta) ja Oulussa (332 lasta) ostopalveluna hankitun varhaiskasvatuksen osuus oli muita kaupunkeja suurempi. Oulussa ostopalveluseteli koskee vain esiopetusikäisiä. Ostopalvelu on vähentynyt erityisesti palvelusetelin käyttöönoton myötä.

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista, tuen muodoista, tukipalveluista, hallintopäätöksen antamisesta sekä muutoksenhausta.

Varhaiskasvatuksessa annettava tuki toteutetaan inklusiivisesti osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Tukemisen rakenteet suunnitellaan siten, että lapsen tarvitsema tuki voidaan järjestää mahdollisimman pitkälle niin, että lapsen ei tarvitse vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa.

Kuutoskaupunkien järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 8 137 tukea tarvitsevaa lasta, joiden tuen tarpeesta on tehty hallintopäätös. Määrä laski edellisvuodesta 8,2 prosenttia. Tukea saavista lapsista 90 prosenttia (7 321 lasta) oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.

Lapsen tuen henkilöstö

Keskeinen rooli lasten tukemisessa on varhaiskasvatuksen erityisopettajilla, joita työskentelee varhaiskasvatuksen toimipaikoissa sekä lasten tuen järjestämisen ja konsultoinnin tehtävissä. Vuonna 2025 työskenteli Helsingissä 188, Espoossa 100, Vantaalla 76, Turussa 64, Tampereella 63 ja Oulussa 71 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Lisäksi erityisryhmissä ja integroiduissa erityisryhmissä työskenteli Helsingissä 60, Espoossa 31, Vantaalla 41, Turussa 0, Tampereella 10 ja Oulussa 6 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.

Erityispedagogisen tuen lisäksi on lasten tukemiseen kohdennettua muuta henkilöstöä, esimerkiksi avustajia, erityisavustajia, tuen lastenhoitajia ja taide- ja liikuntapedagogeja. Tukitoimena käytetään myös lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun väljentämistä tai muita ryhmäkoon pienentämisen järjestelyjä, kuten pienennettyjä ryhmiä.

Lasten kotihoidon tuki

Kotihoidon tuki ei ole lain tarkoittamaa varhaiskasvatusta. Perhe voi saada kotihoidontukea alle 3-vuotiaasta lapsesta, jos lapsella ei ole paikkaa varhaiskasvatuksessa pois lukien kerhot.  Kotihoidon tuki voi koostua lakisääteisestä hoitorahasta, tulosidonnaisesta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä. Kunnat päättävät itsenäisesti kuntalisien maksamisesta, maksamisen ehdoista ja kuntalisän suuruudesta. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin vuonna 2025 Helsingissä ja Espoossa.

Lasten kotihoidon tuella oli kuutoskaupungeissa vuoden 2025 lopussa 8 898 varhaiskasvatusikäistä lasta. Kuutoskaupunkien varhaiskasvatusikäisistä lapsista keskimäärin 8,3 prosenttia hoidettiin kotihoidon tuella joulukuussa 2025. Osuus vaihteli Oulun 5,4 prosentista Vantaan 10,0 prosenttiin. Kotihoidon tuella hoidetuista lapsista valtaosa on alle 3-vuotiaita. Kuutoskaupunkien 1–2-vuotiaista lapsista hoidettiin vuoden 2025 lopussa kotihoidon tuella 19,4 prosenttia.