Analyysi: Talousanalyysi kuutoskaupunkien kustannusmuutoksista vuonna 2025
Varhaiskasvatuksen järjestämisen kokonaiskustannukset kasvoivat vuonna 2025 kuutoskaupungeissa 3,1 % vuodesta 2024. Varhaiskasvatusjärjestelmässä ollutta lasta kohden kustannus kasvoi kuutoskaupungeissa 3,8 % edellisestä vuodesta. Kustannuskehitykseen vaikuttivat mm. palkkojen yleis- ja paikalliset korotukset sekä vuokra- ja kalustehankintoja aiheuttavat uudisrakentaminen, tilojen peruskorjaus ja väistöratkaisut. Aiemmin voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos henkilöstörakenteesta nostaa kustannuksia vuosittain, kun lain vaatimaan henkilöstörakenteeseen siirrytään vaiheittain. Tasopalkkamalliin siirtyminen on muuttanut henkilöstön palkanmääräytymisperusteita. Perusopetuslain oppimisen tuen lainsäädännön muuttuminen 1.8.2025 toi vaatimuksia esiopetuksen lapsen tuen järjestämiselle.
Kokonaisuudessaan kuutoskaupungeissa lasten määrä kunnallisissa päiväkodeissa lisääntyi ja kunnallisessa perhepäivähoidossa lasten määrä laski. Yksityisenhoidon tuella tuotetun varhaiskasvatuksen lapsimäärä väheni ja palvelusetelillä tuotettu vastaavasti lisääntyi. Kokonaisuudessaan kunnan järjestämässä tai tukemassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä väheni hieman edellisestä vuodesta. Alle 3-vuotiaiden lasten osuus kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsista laski hieman edellisestä vuodesta. Eri palvelumuotojen käyttömäärien kehityksessä oli kuntakohtaisia eroja.
Osassa kuntia palvelusetelikustannukset kasvoivat vuonna 2025 muun muassa palvelusetelin arvon korotusten vuoksi ja osassa kuntia yksityisen hoidon tuen kuntalisiin kohdennettiin korotuksia. Lakisääteisen kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen indeksikorotukset ovat jäädytettynä vuoteen 2027 saakka. Useassa kunnassa yksityiseen varhaiskasvatukseen ja palveluntuottajayhteistyöhön on kuutoskaupungeissa kiinnitetty huomiota ja vuoropuhelua on käyty palveluntuottajien kanssa.
Kuutoskaupungeissa on kiinnitetty erityistä huomiota myös kasvaneisiin varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksiin ja kaupungeissa on tehty erilaisia toimia kustannuskasvun hillitsemiseksi. Kaikissa kuutoskaupungeissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstötarpeeseen, lapsiryhmien muodostamiseen sekä sijaisten käyttöön. Lapsen tuen järjestämisen toimintatapoja on kehitetty huomioiden kustannusvaikutukset. Myös ateriakustannuksiin, ateriamääriin ja hävikin pienentämiseen on kaupungeissa kiinnitetty huomiota, mistä oli nähtävissä hyviä tuloksia useissa kaupungeissa.
Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä on vähentynyt edellisiin vuosiin nähden. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin muuttui vuonna 2024 kolmevuotiseksi, ja sen vuosittainen määrä pieneni merkittävästi. Avustus laski 66 miljoonasta eurosta (2023) 48,6 miljoonaan euroon, mikä on heikentänyt kaupunkien mahdollisuuksia palkata lisäresursseja lasten tukemiseen. Varhaiskasvatuksen tuen lakimuutoksen rahoitusta ei enää ole ja kustannukset ovat siirtyneet kokonaisuudessaan kaupunkien käyttötalousmenoiksi. Kelpoisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on käynnistynyt Allianssihanke. Hankkeessa järjestetään tilauskoulutuksia kaupunkien vakinaisten lastenhoitajien kouluttamiseksi opettajan ja sosionomin tutkintoihin. Suunnittelu käynnistyi vuonna 2025 ja toteutus alkaa 2026. Allianssikoulutukset sitovat myös kaupungin omia määrärahoja lisääntyvinä koulutuspäivien sijaistarpeina päiväkodeissa.
Asiakasmaksujen perusteisiin tai tulorajoihin ei tehty muutoksia vuoden 2025 aikana. Asiakasmaksutulojen osuus kustannuksista pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 6,3 %.