Palvelut ja niiden käyttö

Etsivä nuorisotyö

Etsivä nuorisotyö kuutoskaupungeissa

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva 15–28-vuotias nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Työn lähtökohtana on aina nuoren tilanne ja tarve. Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös muiden viranomaisten luovuttamien tietojen perusteella. Etsivä nuorisotyö on liikkuvaa työtä ja sitä tehdään monenlaisissa nuorille itselleen sopivissa paikossa ja ammatillisissa verkostoissa. (Into ry.)

Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö ja etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.​ (Kuntaliitto).

Kuutoskaupunkien etsivän nuorisotyön järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Alla kuvataan kuutoskaupunkien etsivän nuorisotyön sisältöjä, järjestämistapoja (oma/osto) ja mahdollisia muita palveluvertailussa huomioitavia kaupunkikohtaisia tekijöitä.

Helsinki

Helsingin kaupunki toteuttaa nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä omana palvelutuotantona sekä hankkimalla palvelua nuorisotyöllisiä palveluja tuottavilta yhteisöiltä. Palveluntuottajia on kaikkiaan neljä, joilla kaikilla on omat erityisvahvuutensa. Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö on yksi niistä. Lisäksi Helsingillä on vastuullaan pääkaupunkiseudun kuntien etsivän nuorisotyön alueellinen koordinointi. Etsivä nuorisotyö toimii monenlaisten verkostojen kanssa ja toteuttaa muun muassa Aikalisä -toimintaa yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.

Helsingin kaupungin itse tuottama etsivä nuorisotyö jakautuu seuraavasti: 1) Yksilöohjausta pääsääntöisesti tarjoava Stadin etsivät -tiimi, jonne tulevat kaikki viranomaisten lainpuiteilmoitukset. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden viranomaisten kanssa. 2) Jalkautuva etsivän nuorisotyön tiimi, joka työskentelee julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa, vieden ammattilaisen tukea ja palveluita sinne, missä niitä ei muuten välttämättä ole tarjolla. 3) Helsingin poliisin Ankkuritiimissä työskentelevät etsivät nuorisotyöntekijät, joiden tehtävänä on tarjota yksilöllistä tukea, ryhmäohjausta ja palveluohjausta rikoksilla oireileville nuorille ja heidän perheilleen.

Espoo

Nuorisopalveluiden etsivä nuorisotyö sijoittuu Espoossa Ohjaamotaloon yhteensä 16 etsivän nuorisonohjaajan voimin. Yksi heistä vastaa ruotsinkielisestä etsivästä nuorisotyöstä. Lisäksi etsivä nuorisotyö on mukana oppivelvollisten ohjaamisessa tekemättä viranomaistyötä. Ryhmätoimintoja on vähemmän, koska Ohjaamotalossa on ostopalveluina ja kumppanuuksina hankittuja ryhmätoimintoja.

Espoon kaupungin etsivä nuorisotyö jakautuu seuraavasti: Nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut tarjoaa matalan kynnyksen palvelua Ohjaamotalossa, jossa kartoitetaan nuoren sen hetkinen tuen tarve ja vastataan siihen joko ohjaamalla yksilöllisesti, ryhmässä tai palveluohjauksella. Yksilöllinen etsivä nuorisotyö, jonka avulla autetaan alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai kaipaavat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Kotiin vietävä etsivä nuorisotyö tavoittaa kotiin jääneet nuoret ja tuo tarvittavat palvelut heidän luokseen.

Jalkautuva etsivä nuorisotyö mahdollistaa nuorten kohtaamista julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Palvelut tuodaan nuorten luokse ja tarvittaessa tehdään palveluohjausta.

Vantaa

Etsivä nuorisotyö on Vantaalla osa Nuorten aikuisten palveluyksikköä, johon on koottu erilaisia nuorille aikuisille suunnattuja palveluita. Etsivä nuorisotyö toteutetaan Vantaalla kokonaan omana palvelutuotantona. Vakituisia etsiviä nuorisotyöntekijöitä Vantaalla on 10 htv ja määräaikaisia etsiviä nuorisotyöntekijöitä 4,5 htv. Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö toteutetaan ostopalveluna.

Etsivää nuorisotyötä toteutetaan yksilötyönä sekä ryhmämuotoisena toimintana. Pääpaino etsivässä nuorisotyössä on yksilötyössä ja lakisääteisten ilmoitusten käsittelyssä. Ryhmämuotoinen toiminta on säännöllistä matalan kynnyksen toimintaa erilaisilla teemoilla. Nuorille tarkoitettuja ryhmätoimintoja järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Lisäksi etsivä nuorisotyö päivystää eri puolilla Vantaata yhteistyökumppaneiden tiloissa ja toiminnoissa kuten Ohjaamossa. Etsivä nuorisotyö jalkautuu pääosin verkostoihin kuten erilaisiin tapahtumiin sekä yhteistyötahojen toimipisteisiin. Etsivillä nuorisotyöntekijöillä on omat maantieteelliset aluevastuunsa sekä vastuu sovituista verkostokumppaneiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Etsivä nuorisotyö toteuttaa Vantaalla Aikalisä -toimintaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Etsivä nuorisotyö tekee liikkuvaa työtä ympäri Vantaata. Lisäksi etsivillä nuorisotyöntekijöillä on käytössään Tikkurilassa omakotitalo, jossa voidaan järjestää mm. ryhmätoimintaa. Etsivillä nuorisotyöntekijöillä on käytössään toimitilat Tikkurilan keskustassa, jossa voidaan järjestää mm. ryhmätoimintaa.

Turku

Turun kaupungilla on vuonna 2024 yhteensä seitsemän etsivää nuorisotyötekijää ja kumppanuussopimuksella Valo valmennusyhdistyksessä toimii 2,5 etsivää, jota kaupunki rahoittaa vuoden 2024 loppuun. Kaupungin tiimissä on yksi ruotsinkielinen vakanssi.

Etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa 18–29-vuotiaat nuoret, jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai riittämättömästi niiden parissa ja asiakaslähtöisesti ohjata nuori palveluiden piiriin. Tavoittamisen keinona ovat laaja verkostoyhteistyö, oma pienryhmätoiminta ja kiertävä työ nuorten parissa sekä työ erilaisilla digialustoilla. Nuoria palveluohjataan sekä yksilötapaamisissa että pienryhmätoiminnassa ja kiertävän työn sekä digityön yhteydessä.

Tampere

Etsivä nuorisotyö on järjestetty Tampereella kumppanuussopimusyhteistyönä Silta-Valmennuksen ja Nauha ry.:n kanssa vuodesta 2008 lähtien. Tahot hakevat itse OKM-avustuksen ja ovat rahoittaneet omavastuun. Kumppanuussopimuksessa määritellään etsivän nuorisotyön toteutustapa sekä yhteiset toimintatavat.

Tampereen kaupungin (16 htv + esihenkilö) vastuulla ovat Puolustusvoimien ja Siviiilipalveluskeskuksen ilmoitukset ase- tai siviilipalveluksen keskeyttäneistä, ennakolliset ilmoitukset kutsuntaterveystarkastuksista ja Aikalisä-toiminnan koordinointivastuu. Lisäksi vastuulla on esim. työllisyydenhoidon ja Kelan ilmoitukset nuorista, joiden arvioivat olevan tuen tarpeessa päästäkseen palveluiden piiriin.

Silta-Valmennusyhdistys ry. (4 htv) vastuulla ovat nuorisolakiin perustuvat ohjaukset 2. asteen oppilaitoksista eli ilmoitukset opinnot keskeyttävistä nuorista. Lisäksi kohderyhmänä maahanmuuttajataustaiset ja rikostaustaiset nuoret.

Nauha ry. (2 htv.) kohderyhmänä on mielenterveyspalveluista putoavat nuoret sekä Tampereelle muuttavat nuoret. Yhteistyötä tehdään oman organisaation työpajojen sekä päihdekuntoutuksen kanssa.

Oulu

Oulun kaupungin etsivän nuorisotyön palvelut on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Etsivä nuorisotyö toteutetaan Oulun kaupungin vakinaisena toimintana. Oulun kaupungilla on kumppanuussopimus Oulun diakonissalaitoksen kanssa. Oulun diakonissalaitoksessa työskentelee yksi etsivä nuorisotyöntekijä.

Ensisijaisesti etsivät nuorisotyöntekijät palvelevat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä heitä, jotka toivovat apua johonkin itseä askarruttavaan asiaan. Etsivät auttavat nuoria rakentamaan olosuhteita, joihin nuori itse voi olla tyytyväinen ja joiden avulla hän voi jatkaa luottavaisin mielin eteenpäin.

Yksilötapaamiset toteutuvat ajanvarauksella Byströmin ohjaamossa tai muualla nuoren kanssa sovitussa paikassa. Oulun kaupungin etsivä nuorisotyö toteuttaa runsaasti ryhmätoimintoja. 

Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyynnöt

Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjä ovat kaikki pyynnöt, joissa tukea tarvitsevan nuoren tiedot on luovutettu etsivään nuorisotyöhön yhteydenottoa varten. Kotikunnan etsivä nuorisotyö saa lakisääteisen ilmoituksen tukea tarvitsevasta nuoresta esimerkiksi 2. asteen oppilaitoksesta tai puolustusvoimista tilanteessa, jossa nuori on tippunut tai tippumassa kyseisen palvelun tai tuen ulkopuolelle. Nuori voi olla yhteydessä etsivään nuorisotyöhön myös oma-aloitteisesti.

Nuoren riski syrjäytyä kasvaa merkittävästi, jos hän jää ilman koulutuspaikkaa tai työtä. Huolen nuoren tilanteesta voi herättää esimerkiksi opintojen tai asepalveluksen keskeytymisen uhka. Tukea tarvitsevilla nuorilla on usein vaikeuksia suoriutua opinnoissa ja ongelmia esimerkiksi toimeentulossa, ihmissuhteissa tai terveydessä.

Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjä kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli yhteensä 7 729. Yhteydenottopyyntöjä oli eniten Helsingissä (2 441 yhteydenottopyyntöä) ja vähiten Turussa (649 yhteydenottopyyntöä). Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjen osuudet 15–28-vuotiasta kohden vaihtelivat Turun 1,3 prosentin ja Vantaan 2,7 prosentin välillä.

Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyynnöt ovat edelliseen vuoteen verrattuna vähentyneet kaikissa kuutoskaupungeissa Oulua lukuun ottamatta. 15–28-asukasta kohden yhteydenottopyyntöjen kasvua oli Oulussa (+0,1 prosenttiyksikköä) ja laskua eniten Turussa (-0,3 prosenttiyksikköä). Yhteydenottopyyntöjen osuus 15–28-asukasta kohden on vuodesta 2022 vähentynyt eniten Turussa (-0,2 prosenttiyksikköä) ja noussut Vantaalla (+0,7 prosenttiyksikköä).

Etsivän nuorisotyön tavoitettuja yhteydenottopyyntöjä ovat pyynnöt, joissa yhteistyö nuoren kanssa jatkuu kontaktin jälkeen. Tavoitetuille asiakkaille kirjataan perustietojen lisäksi tavoitteet, tilanteet ja toimenpiteet. Asiakkuus jää yhteydenottopyynnöksi vain, jos nuoreen ei saada yhteyttä.

Etsivän nuorisotyön tavoitettuja nuoria kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli 4 194. Tavoitettuja nuoria oli eniten Helsingissä (1 336 nuorta) ja vähiten Turussa (345 nuorta). Tavoitettujen nuorten osuudet kaikista yhteydenottopyynnöistä vaihtelivat kuutoskaupungeissa Oulun 61 prosentin ja Tampereen 50 prosentin välillä.

Etsivän nuorisotyön tavoitettujen nuorten määrä yhteensä on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa. Tavoitettujen nuorten osuus kaikista yhteydenottopyynnöistä on edellisestä vuodesta noussut Helsingissä (+5,7 prosenttiyksikköä), Espoossa (+4,9 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (+3,3 prosenttiyksikköä). Tavoitettujen nuorten osuus kaikista yhteydenottopyynnöistä on edellisestä vuodesta laskenut Oulussa (-13,5 prosenttiyksikköä) Turussa (-6,7 prosenttiyksikköä) ja Vantaalla (-1,5 prosenttiyksikköä).

Nuorten työpajatoiminta

Nuorten työpajat ovat toiminnallisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, jotka tukevat alle 29-vuotiaita nuoria koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Työpajalle voi hakeutua suoraan tai esimerkiksi oman paikkakunnan TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai Ohjaamon kautta. Nuorille tarkoitetut työpajat ovat osa nuorisotakuuta, jossa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. (OKM).

Nuorten työpajatoiminta perustuu henkilökohtaisen valmennussuunnitelman pohjalta toteutettuun tavoitteelliseen valmennukseen. Valmennus työpajalla on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta.(Into ry.).

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen ja tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä nuori voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta.  (Into ry.).

Yksilövalmennus ottaa huomioon valmentautujan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti tukien arjenhallintaa ja auttaen selkiyttämään valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja tukee valmentautujaa kaikissa elämäntilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea. Yhdessä valmentautujan kanssa yksilövalmentaja laatii valmennusjakson sisällöt sekä tavoitteet. (Into ry.).

Nuorten työpajatoiminta kuutoskaupungeissa

Kuutoskaupunkien nuorten työpajatoiminnan järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Alla kuvataan kuutoskaupunkien nuorten työpajatoiminnan sisältöjä, järjestämistapoja (oma/osto) ja mahdollisia muita palveluvertailussa huomioitavia kaupunkikohtaisia tekijöitä.

Helsinki

Helsingissä työpajatoimintaa järjestää kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, ja siellä Stadin ammattiopisto. Työpajoja on kaikkiaan 12. Nuorten työpajat on suunnattu helsinkiläisille ilman opiskelu- tai työpaikkaa oleville 18–29-vuotiaille nuorille. Uusien taitojen oppimisen sekä työelämän pelisääntöjen ja arkirytmin harjoittelun lisäksi työpajajakson aikana saa ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun ja voimavarojen vahvistamiseen pajanuoren henkilökohtaisista tarpeista lähtien.

Työpajoissa pääsee tekemään harjoitus- ja tilaustöitä ja kehittämään ammatillista osaamista. Kouluttajien kanssa tutustutaan työturvallisuuteen, työyhteisön pelisääntöihin ja asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet pajajakson ajalle. Toimintaan sisältyy myös retkiä sekä tutustumiskäyntejä alan koulu- ja työpaikkoihin. Työpajalla voi suorittaa erilaisia työllistymistä edistäviä korttikoulutuksia. Joillakin aloilla on myös madollisuus tutkinnon osien suorittamiseen Stadin AO:ssa. Pajajakson kesto on lähtökohtaisesti kuusi kuukautta. Tavoitteena on, että työpajajakson jälkeen nuori löytää sopivan jatkopolun, joko työelämään, opintojen pariin tai muuhun hänelle soveltuvaan toimintaan.

Espoo

Omnian Nuorten työpajat järjestävät työpajatoimintaa alle 30-vuotiaille espoolaisille, kirkkonummelaisille ja kauniaislaisille nuorille. Pääasiallisina kohderyhminä ovat työttömät ja vailla koulutuspaikkaa olevat nuoret (18–29-vuotiaat) sekä tuetummasta oppimisympäristöstä hyötyvät Omnian opiskelijat (16–29-vuotiaat). Työpajatoimintaa toteutetaan yhteensä kymmenellä ammatillisella työpajalla Espoossa ja Kirkkonummella.

Työpajajakson aikana nuoret saavat työ- ja yksilövalmennusta. Lisäksi vieraskielisille nuorille on tarjolla kohdennettua ohjausta suomen kielen kehittymiseksi. Työpajajakson aikana voi suorittaa erilaisia ammatillisia lyhytkorttikoulutuksia. Nuoret saavat todistuksen työpajajaksolla karttuneesta ja tunnistetusta osaamisesta. Työpajajakson päätyttyä nuorella on tarvittaessa mahdollisuus seinättömään valmennukseen työhön tai työkokeiluun siirtymisen tukemiseksi.

Ruotsinkielisen nuorisotyön osalta työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä ostetaan Sveps/Practikumilta Helsingissä. Lisäksi Sveps/Prakticum tarjoaa ryhmätoimintaa sekä työhönvalmennusta.

Vantaa

Nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä vastaa Vantaan kaupunki. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu 16–29-vuotiaille vantaalaisille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea työllistymis- ja koulutuspolullaan sekä haluavat vahvistaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään. Työpajatoiminnassa edistetään nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia yksilö-, työ- ja ryhmävalmennuksen keinoin sekä tuetaan nuorten elämänhallintaa ja autetaan nuoria tulevaisuuden suunnittelussa.

Vantaan nuorten työpajat tarjoavat nuorelle valmennuskokonaisuuden, jossa nuori pääsee oppimaan uusia taitoja, tunnistamaan osaamistaan sekä saamaan kokemuksia vertaisryhmässä toimimisesta sekä osallisuudesta. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu starttivalmennus sekä kolme työpajaa (keittiöpaja, kädentaitopaja ja kulttuuripaja), yksilövalmennus. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu nuorten opiskelu- ja työelämätaitoja vahvistavat tukipalvelut.

Turku

Nuorten työpaja Fendarin valmennus on kaupungin omaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti opintoja ja työelämää. Valmennukseen osallistuminen on sopimuksellista ja kohderyhmä on 16–29-vuotiaat nuoret. Valmennus on tavoitteellista ja pajalla huomioidaan nuoren tarpeet ja vahvistetaan taitojen ja osaamisen kehittymistä.

Fendarissa on kaksi toimintapaikkaa: Aurakadun yksikössä (Vimma) toimii starttipaja sekä digi- ja viestintäpaja ja Amiraalistonkadulla toimii paja, jossa on luovaa ja teknistä toimintaa. Näiden lisäksi Fendarissa toteutetaan myös erilaisia projekteja ja tapahtumia. Fendarissa nuori saa yksilö- ja työvalmennusta, joiden päätavoite on polku opintoihin tai työelämään.

Tampere

Pajasto on Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä 18–29-vuotiaiden pirkanmaalaisten työttömien nuorten taide- ja kulttuurialapainotteinen yhteisöllinen työpajakokonaisuus. Toimintaa toteutetaan 15 viikon työkokeilujaksoina viidellä eri pajalla. Toiminta on osin Opetus- ja kulttuuriministeriön avustamaa.

Pajaston AV-pajalla työskennellään tapahtumatuotannossa sekä ääni-, valo- ja striimaustekniikan parissa ja Musa&Medialla puolestaan bändisoiton sekä musiikkituotannon teknologian parissa. Kädentaito-pajalla kehitetään kädentaitoja eri materiaalein ja tekniikoin ja Taidepajalla työskennellään kuvataiteen sekä esittävän taiteen projektien parissa. Pelipajalla pelikehittämisen ja -grafiikan parissa. Jokaisella pajalla on työvalmentaja ja lisäksi kaksi yksilövalmentajaa tukevat nuorten pajajakson sujuvuutta sekä jatkopoluttumista pajajakson jälkeen. Alakohtaisten työtehtävien lisäksi Pajastolla tehdään vierailuja palveluihin, oppilaitoksiin ja kulttuurikohteisiin.

Oulu

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminta on nuorisopalveluiden järjestämää vakinaista toimintaa. Nuorten työpajatoimintaa järjestetään Intiössä sijaitsevassa Pajakeskuksessa (9 pajayksikköä) ja Haukiputaan alueella (3 pajayksikköä). Nuorten työpajat on kohdennettu 17–29-vuotiaille oululaisille nuorille. Työpajoille voi tulla työkokeiluun, koulutussopimukseen perustuvaan koulutukseen tai osallistua toimintaan nuorisopalveluiden omalla sopimuksella.

Työpajoilla nuoret työskentelevät eri ammattialojen työtehtävissä työvalmentajan ohjauksessa. Pajajakson kesto on yksilöllinen, eikä aikaisempaa työkokemusta tarvita. Jokaiselle nuorelle laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Pajajakso sisältää työtä pajalla, työelämään tutustumista sekä koulutuksia. Jakson aikana nuori saa tukea ja ohjausta opiskelu- ja työelämävalmiuksissa sekä oman arjen asioissa. Kaikkien työpajojen valmennukseen sisältyy muiden työtehtävien lisäksi luontoretket, ruuanlaitto ja liikunta.

Työpajat tekevät yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa (TUVA-koulutus, II asteen oppilaitokset) ja työpajatoiminnan valmennusympäristöt on tunnistettua oppimisympäristöiksi. Oulun kaupungilla on kumppanuussopimus Oulun diakonissalaitoksen nuorten työpajatoiminnan kanssa.

Nuorten työpajayksiköiden valmentautujat

Nuorten työpajat ovat kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä työpajoja, joten kaupungeissa on myös muuta kuin kaupunkien tuottamaa työpajatoimintaa. Kuutoskaupunkien palveluvertailussa raportoidaan kaupunkien tuottamaa työpajatoimintaa (oma tuotanto ja ostopalvelut). Nuoret ohjautuvat työpajatoimintaan eri viranomaisten toimesta (työvoimahallinto, sosiaali- ja terveystoimi, etsivä nuorisotyö, oppilaitokset, muut julkiset palvelut) tai oma-aloitteisesti.

Nuorten työpajatoiminnan valmentautujia kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli yhteensä 1 332. Valmentautujia oli eniten Espoossa (287 valmentautujaa) ja vähiten Tampereella (66 valmentautujaa). Nuorten työpajayksiköiden valmentautujien osuus 15–28-vuotiaasta väestöstä vaihteli Vantaan 0,6 prosentin ja Tampereen 0,1 prosentin välillä.

Nuorten työpajayksiköiden valmentautujien määrä on edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut Turussa, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ja laskenut Helsingissä ja Tampereella. Vastaavasti työpajayksiköiden valmentautujien osuus 15–28-vuotiaasta väestöstä on laskenut Helsingissä ja Tampereella ja kasvanut Turussa, Espoossa, Oulussa ja Vantaalla.

Alueellinen nuorisotyö

Alueellinen nuorisotyö kuutoskaupungeissa

Alueellinen nuorisotyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa nuorten elinympäristöissä tehtävää työtä. Laaja-alaiseen työhön kuuluu avointa nuorisotilatoimintaa, harrastustoimintaa ja kohdennettua työtä, jossa pyritään tavoittamaan nuoria eri paikoissa ja tarjoamaan tukea. Nuorten elinympäristöissä esimerkiksi nuorisotiloilla, kouluissa, digitaalisissa alustoissa ja kaduilla toteutettavan alueellisen nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua, hyvinvointia ja osallisuutta turvallisessa ympäristössä.

Lainsäädännössä ei määritellä kunnallisen nuorisotyön ja -toiminnan muotoja. Tämä vahvistaa kuntien omia mahdollisuuksia paikallisiin olosuhteisiin sopivan työn ja toiminnan kehittämisessä. Kuntien nuorisotyön piiriin voivat kuulua esimerkiksi toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien sekä tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen, nuorten kasvatuksellinen ohjaus, liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotoiminta ja nuorten ympäristökasvatus. (Kuntaliitto).

Kuutoskaupunkien alueellisen nuorisotyön järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Alla kuvataan kuutoskaupunkien alueellisen nuorisotyön järjestämistapoja ja mahdollisia muita palveluvertailussa huomioitavia kaupunkikohtaisia tekijöitä.

Helsinki

Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden alueellinen nuorisotyö tarjoaa monipuolisia palveluja ja tukea nuorille eri puolilla kaupunkia. Alueellisen nuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, lisätä harrastamisen mahdollisuuksia, vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä torjua asuinalueiden eriytymistä. Helsingin alueellinen nuorisotyö keskittyy erityisesti 9–18-vuotiaisiin nuoriin, painottaen 13–17-vuotiaita. Alueellista nuorisotyötä tehdään nuorisotaloissa, erityistoimipaikoissa ja projekteissa.

Nuorisotalot tarjoavat nuorille alueella turvallisen paikan viettää aikaa kavereiden kanssa, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja saada tukea matalalla kynnyksellä. Alueellisen nuorisotyön keskiössä on iltoihin ja viikonloppuihin sijoittuva nuorten avoin nuorisotalotoiminta. Erityistoimipaikat keskittyvät tiettyihin teemoihin, mutta palvelevat nuoria myös alueellisina lähipalveluina.

Alueellista toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Espoo

Alueellista nuorisotyötä toteutetaan 20 nuorisotilassa ja kahdessa liikkuvan nuorisotyön yksikössä viidellä Espoon suuralueella. Kohderyhmänä on 9–17-vuotiaat nuoret. Tavoitteenamme on edistää nuorten harrastamista ja osallisuutta sekä tarjota kivaa tekemistä vapaa-ajalla turvallisessa ympäristössä.

Nuorisotilojen lisäksi toimintaa toteutetaan kahden liikkuvan nuorisotyön yksikön kautta erityisesti katve-alueilla, joilla ei ole muita nuorten vapaa-ajan palveluita. Gräsan taitojen talo on keskittynyt taidepainotteiseen toimintaan, erityisesti käden taitoihin. Lisäksi alueellisissa nuorisopalveluissa toteutetaan mopotoimintaa.  Nuorisotilojen työmuotoja ovat avoin toiminta, pienryhmätoiminta, kohdennettu pienryhmätoiminta, tapahtumat ja jalkautuminen lähiympäristöön. Kouluyhteistyö sisältää 7-luokkalaisten vuosittaiset ryhmäytykset ja välituntitoimintaa. Koulujen kesäloma-aikana järjestetään pääosin leirejä ja kursseja. Nuorten juhlimispäivinä jalkaudutaan nuorten suosimille kohtaamispaikoille.

Vantaa

Alueellisen nuorisotyön yksikön muodostavat viiden suuralueen lisäksi kulttuurinen nuorisotyö ja ruotsinkielinen nuorisotyö, koulunuorisotyö sekä Nuorisotyö raiteilla -toiminta. Vantaalla alueellista nuorisotyötä toteutetaan 14 nuorisotilalla.  Nuorisotiloista kaksi on järjestövetoista. Kulttuuritehdas Vernissa on monipuolisen taide- ja harrastustoiminnan sekä tapahtumien keskus.

Alueellisessa nuorisotyössä keskeisimmät palvelut ovat nuorisotilatoiminta, erityisnuorisotyö, jalkautuva nuorisotyö, harrastustoiminta, koulunuorisotyö ja kulttuurinen nuorisotyö.  Palvelut muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jossa yhteistyötä tehdään alueelliset näkökulmat huomioiden, nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Turku

Alueellisen nuorisotyön pääkohderyhmänä ovat 13–18-vuotiaat nuoret, mutta toimintaa järjestetään myös 9–12-vuotiaille ja yli 18-vuotiaille nuorille heidän tarpeidensa mukaisesti. Vastuualue kattaa sekä omana toimintana että ostopalveluina toteutetut nuorisotilat ja koulunuorisotyön, ja nuorisotiloissa painottuvat erilaiset toiminnalliset sisällöt.

Nuorisotyön päätuotteina ovat luotettavat, nuoria kohtaavat ammattilaiset sekä turvalliset toimintaympäristöt, jotka mahdollistavat nuorten omaehtoisen toiminnan, vapaa-ajan vieton ja osallistumisen ohjattuun toimintaan. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat viihtyminen, yhteisöllisyys, ilo, osallisuus ja kohtaaminen. Alueellinen nuorisotyö reagoi joustavasti nuorten ja alueiden muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi toimintaa tuotetaan erityistarpeisiin vastaavissa kolmessa ostopalveluyksikössä: Hansan kauppakeskuksessa, Halisten alueella ennaltaehkäisevän löytävän nuorisotyön muodossa sekä ruotsinkielisessä nuorisotyössä, joka sisältää tilatoimintaa ja koulunuorisotyötä.

Tampere

Alueellisen nuorisotyön pääkohderyhmänä Tampereella ovat 13–17-vuotiaat nuoret, mutta toimintaa järjestetään myös 9–12-vuotiaille ja muutamassa toimipisteessä 18-vuotiaille nuorille heidän tarpeidensa mukaisesti. Alueellisen nuorisotyön kokonaisuus kattaa alueellisen-, digitaalisen-, kansainvälisen- ja liikunnallisen nuorisotyön. Nuorisotilatyötä tuotetaan 12 fyysisessä nuorisokeskuksessa, sekä verkkonuorisotilalla Discord ympäristössä.

Kaikki toiminta järjestetään oman henkilöstön voimin, ostopalveluita ei ole. Nuorisotiloista yksi on kauppakeskuksessa, kaksi hyvinvointikeskuksessa, viisi koulujen yhteydessä ja loput omia tilojaan. Nuorisotiloista yksi on erikoistunut e-sports toimintaan. Kauppakeskusnuorisotilassa ja e-sports nuorisotila ovat auki 29-vuoteen asti. Alueellisen nuorisotyön keskiössä on ennaltaehkäisevä työote ja yhteisöllisyyden luominen. Alueellista nuorisotyötä tehdään tiiviissä verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Oulu

Oulussa alueellinen nuorisotyö on osa yhteisöllistä nuorisotyötä, jota tehdään aktiivisesti monialaisen verkostotyöhön eri tahojen kanssa. Oulussa on 22 nuoristilaa eri puolella kaupunkia, joissa tarjotaan monipuolista palvelua ja tukea nuorille. Pääasiallinen kohderyhmä on 7–17-vuotiaat nuoret, mutta osassa tiloja toimintaa tarjotaan myös yli 18-vuotiaille.

Toiminta kohtaa lapset, nuoret ja perheet heidän elinympäristöissään, jolloin toiminnan ennaltaehkäisevä vaikutus korostuu. Alueellisessa nuorisotyössä pystytään reagoimaan tarpeisiin nopeasti ja ketterästi. Uusien toimintatapojen ja työmuotojen kokeilu on helppoa ja luontevaa. Alueellinen nuorisotyö tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kaupungin eri alueilla.

Alueellinen nuorisotyö hoitaa myös perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan operatiivisen palvelun 26 ryhmän osalta.

Nuorisotilat

Nuorisotila voi olla esimerkiksi pysyvä tai pop-up-tyyppinen tila kaupallisissa ympäristöissä, koulussa, kirjastossa tai muussa monitoimitilassa. Nuorisotilat ovat eri puolilla aluetta olevia paikkoja, jotka tarjoavat nuorille turvallisen paikan tavata ja harrastaa. Alueellista nuorisotyötä tehdään myös toimintaympäristöissä, jossa ei ole fyysistä toimitilaa  (mm. verkkoalustoilla tehtävä digitaalinen alueellinen nuorisotyö).

Nuorisotiloja oli kuutoskaupungeissa vuonna 2025 yhteensä 140. Nuorisotiloja oli eniten Helsingissä (54 nuorisotilaa) ja vähiten Tampereella (13 nuorisotilaa).

Alueellisen nuorisotyön kohtaamiskerrat

Alueellinen nuorisotyö on nuorten elinympäristöissä kuten esimerkiksi nuorisotiloilla, kouluissa, digitaalisissa alustoissa ja kaduilla tehtävää työtä. Alueellisen nuorisotyön kohtaaminen toteutuu fyysisisä toimitiloissa ja seinättömän alueellisen nuorisotyön toimintaympäristöissä.  Alueellisen nuorisotyön kohtaamiskertojen kaupunkien välisessä tarkastelussa on huomioitava järjestämistapojen, keskeisten kohderyhmien ja mahdollisten muiden kaupunkikohtaisissa kuvauksissa esiin nostettujen tekijöiden vaikutus vertailtavuuteen.

Alueellisen nuorisotyön kohtaamiskertoja kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli yhteensä 1,6 miljoonaa. Kohtaamiskertoja oli eniten Helsingissä (761 018 kohtaamiskertaa) ja vähiten Turussa (87 291 kohtaamiskertaa). Alueellisen nuorisotyön kohtaamiskertojen määrät 9–28-vuotiasta kohden vaihtelivat Helsingin ja Oulun 5 kohtaamiskerran ja Turun ja Tampereen 1 kohtaamiskerran välillä.

Alueellisen nuorisotyön kohtaamiskerrat ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna kuutoskaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta. Kohtaamiskerrat 9–28-asukasta kohden ovat edellisestä vuodesta nousseet Vantaata ja Tamperetta lukuun ottamatta. Kohtaamiskerrat 9–28-asukasta kohden ovat edelliseen vuoteen verrattuna nousseet eniten Oulussa (+0,7 prosenttiyksikköä).

Nuorten vaikuttamistoiminta kuutoskaupungeissa

Nuorten vaikuttamistoiminta on nuorten osallistumista itseään ja omaa elinympäristöään koskevien asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Vaikuttamistoiminnalla pyritään edistämään nuorten hyvinvointia, oikeuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa. Nuorten vaikuttamistoiminta kasvattaa nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi ja tuo nuorten näkökulman esiin heitä koskevissa asioissa auttaen päättäjiä ymmärtämään paremmin nuorten tarpeita.

Nuorilla on monia erilaisia tapoja vaikuttaa virallisista rakenteista epävirallisempiin kanaviin. Lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä ovat Nuorisovaltuustot (Nuva), jotka edustavat kunnan nuoria päätöksenteossa. Nuoret voivat vaikuttaa myös järjestö- ja harrastustoiminnan vaikuttajaryhmien ja osallistumismahdollisuuksien kautta. Kouluissa oppilaskunnat ja erilaiset projektit mahdollistavat vaikuttamisen suoraan omassa kouluympäristössä. Nuorille sopiva kertaluonteisia ja ketteriä vaikuttamistapoja ovat esimerkiksi erilaiset kyselyt, digiraadit ja nuorten foorumit. Sosiaalinen media tarjoaa monille nuorille luontevan kanavan mielipiteille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle.

Kuntalain (2015/410)  26. §:n mukaan kuntien on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat kunnissa ja vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueilla ajamassa paikallisten nuorten etuja. Nuorisovaltuuston lisäksi nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös esimerkiksi nimillä nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi.

Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Nuorisovaltuustojen tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kuntien päättäjien toiminnasta sekä edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä. Nuorisovaltuustojen avulla nuoret pääsevät mukaan päätöksentekoprosessiin. (Nuva ry).

Nuorisovaltuuston sijainti kunnan organisaatiossa vaihtelee hallinnosta nuorisotoimeen ja tämä vaikuttaa osaltaan nuorisovaltuuston toimintaan. Kuntalain mukaan kunnan on huolehdittava nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä eli esimerkiksi kokousjärjestelyistä ja ohjaamisesta. Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien lautakunnissa, valtuustoissa ja muissa toimielimissä ja nuorisovaltuustoilla on usein myös puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksissa. (Nuva ry).

Kuutoskaupunkien nuorten vaikuttamistoiminnan järjestämistavoissa on eroja. Alla kuvataan kuutoskaupunkien nuorten vaikuttajaryhmien toiminnan järjestämistä ja roolia kunnallisessa päätöksenteossa.

Helsinki

Nuorisoneuvostolle on nimetty kaksi nuoriso-ohjaajaa ja kokousten sihteerinä toimii osallisuustoiminnan koordinaattori. Koordinaattorin vastuulla on myös vaalien järjestäminen kahden vuoden välein. Nuorisoneuvostolla on käytössään omat toimintatilat, kaupungin myöntämät kokoustilat sekä toimintaan tarkoitettu vuosibudjetti. Jäsenille maksetaan kokouspalkkiot ja heille myönnetään HSL:n vuosilippu jäsenyyden ajaksi. Uuden nuorisoneuvoston perehdytys toteutetaan kaupunginkanslian ja toimialojen asiantuntijoiden toimesta.

Espoo

Nuorisovaltuustolla on oma päätoiminen nuorisovaltuuston pääsihteeri (1 htv) ja koordinaattori (1 htv) nuorisopalvelujen henkilöstöresursseissa ja lisäksi toimintaraha. Nuorisovaltuustolla on läsnäolo ja puheoikeus lautakunnissa ja edustajia erilaisissa Espoon kaupungin työryhmissä. Nuorisovaltuuston kummilautakuntajäsenet ovat nuva-jäsenten tukena tarvittaessa.

Vantaa

Nuorisovaltuuston tukena on Vantaalla oma palkattu työntekijä, joka työskentelee kaupunkikulttuurin toimialan yhteisissä palveluissa. Työntekijä tukee nuorten osallistumista erilaisiin foorumeihin, joissa nuoria halutaan kuulla. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus Vantaan kaupungin lautakunnissa, kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa.  Nuorisovaltuustolla on myös hyvä edustus erilaisissa kaupungin työryhmissä esim. Harrastusten Vantaa-ohjausryhmässä ja Vantaan liikkumisohjelman poliittisessa ohjausryhmässä. Nuorisovaltuutettujen säännöllinen kouluttautuminen nähdään tärkeänä ja esimerkiksi koko nuorisovaltuustolle järjestetään ryhmäytymis- ja koulutusviikonloppuja kahdesti vuodessa. Nuorisovaltuuston aloitteet menevät toimialoille vastattavaksi ja kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi. 

Turku

Nuorisovaltuustolla on tukena kaksi työntekijää nuorisotyön palvelualueelta (nuorisotyöntekijä ja nuorisotyön koordinaattori) ja lisäksi tekninen sihteeri. Nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus valituilla edustajilla useimmissa lautakunnissa ja kaupunginvaltuuston kokouksissa. Lisäksi edustajia on erilaisissa kaupungin ja alueen työryhmissä. Nuorisovaltuustolla on kaupunginhallituksen alainen vaikuttajatoimielimien budjetti sekä nuorisotyön palvelualueen alainen toimintaraha.

Tampere

Nuorisovaltuustolla on oma toimintaraha ja nuoriso-ohjaaja. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa, asunto- ja kiinteistölautakunnassa, elinvoima- ja osaamislautakunnassa, kasvatus- ja opetuslautakunnassa, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa sekä yhdyskuntalautakunnassa. Tämän lisäksi nuorisovaltuustolla on edustajia erilaisissa kaupungin työryhmissä. Nuorisovaltuustolle on nimetty kummivaltuutettuja jokaisesta kaupungin toimielimestä, joissa nuorisovaltuustolla on edustajat. Tampereen kaupungin hallintosäännön mukaan nuorisovaltuuston aloitteet tulee käsitellä samassa järjestyksessä kuin valtuutettujen jättämät valtuustoaloitteet ja ne tulee aina käsitellä asiasta toimivaltaisessa toimielimessä. Nuorisovaltuuston kouluneuvosto toimii oppilaitosten, oppilas- ja opiskelijakuntien välisenä yhteistyö-, edunvalvonta- ja asiantuntijaelimenä. Nuorisovaltuusto osallistuu erilaisiin osallisuustapahtumin kuten 4.- ja 9. -luokkaisten Vaikuta! -päivät.

Oulu

Nuorisovaltuustolla on oma budjetti, esittelijä ja sihteeri palvelusuhteessa Oulun kaupunkiin​ (koordinaattorit nuorisopalveluista). Samat koordinaattorit ohjaavat ja kouluttavat nuorisovaltuuston nuoria. Nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuustossa (pj./vpj), sivistyslautakunnassa, hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa sekä yhdyskuntalautakunnassa ja lisäksi edustus useissa kaupungin työryhmissä. Nuorisovaltuustolla on kummivaltuutettuja (10–15 valtuutettua), joilla kullakin 1–3 nuorta. Nuorisovaltuusto osallistuu vuosittaisiin osallisuustapahtumiin (Lasten ja nuorten kaupunkikokous, Nuorten foorumi, Kaupunginjohdon kahvit nuorille). Nuorisovaltuusto on mukana nuorten NERO-toimintarahan myöntämisprosessissa. Lisäksinuorisovaltuustonjäsenet jalkautuvat oppilaitoksiin ja tapahtumiin esittelemään nuorisovaltuuston toimintaa.

Nuorten vaikuttajaryhmä

Kaikissa kuutoskaupungeissa toimii nuorten vaikuttajaryhmä, jolla on kaupunginvaltuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa kuutoskaupungeissa ja suora aloiteoikeus Turussa. Kaupunginhallituksessa nuorten vaikuttajaryhmällä on puhe- ja läsnäolo-oikeus Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Toimialalautakunnissa vaikuttajaryhmällä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa kuutoskaupungeissa.

Lakisääteisiin Nuorisovaltuustoihin (Nuva) jäsenet valitaan nuorisovaltuustovaaleissa. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni ja henkilövaalissa äänestetään yksittäisiä, puoluepoliittisesti sitoutumattomia ehdokkaita. Nuorisovaltuustojen jäsenet määräytyvät henkilökohtaisten äänimäärien perusteella.

Kaikissa kuutoskaupungeissa nuorisovaltuustovaalit toteutetaan sähköisenä äänestyksenä pääasiassa kouluissa ja oppilaitoksissa vaaliaikana. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaikissa kuutoskaupungeissa kaksivuotinen. Vuonna 2025 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa toimi vuonna 2023 valittu nuorisovaltuusto ja Tampereella ja Oulussa vuonna 2024 valittu nuorisovaltuusto.

Vaalikelpoisuuden osalta kuutoskaupunkien välillä on eroja. Äänioikeutettuja ikäluokkia ovat Helsingissä 13–17 vuotta, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella 13–18 vuotta ja Oulussa 13–19 vuotta vaalivuonna täyttävät nuoret. Äänioikeutettuja ovat paikkakuntalaiset nuoret sekä Turussa ja Oulussa myös paikkakunnalla opiskelevat nuoret.

Nuorisovaltuustojen jäseniä kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli yhteensä 194 ja varajäseniä 31. Jäseniä oli eniten Espoossa ja Turussa (40 jäsentä) ja vähiten Oulussa (24 jäsentä). Varajäseniä oli eniten Turussa ja Tampereella (10 varajäsentä) ja Espoossa ja Vantaalla ei ollut nimetty varajäseniä.

Äänioikeutettuja vuonna 2025 oli yhteensä 124 500. Äänioikeutettuja oli eniten Helsingissä (33 736 äänioikeutettua) ja vähiten Turussa (10 805 äänioikeutettua). Nuorisovaltuustojen jäsenten määrä suhteessa äänioikeutettuihin vaihteli Turun 3,7 (jäsentä/ tuhat äänioikeutettua) ja Helsingin 0,9 (jäsentä/ tuhat äänioikeutettua) välillä.