Nuorisopalvelut kuutoskaupungeissa

Nuorisopalveluja koskeva lainsäädäntö

Kuntien nuorisotoimien säädöspohja rakentuu perustuslain, kuntalain ja erityislainsäädännön kokonaisuudelle. Perustuslaki (1999/731) edellyttää julkisen vallan turvaavan kansalaisten perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset perusoikeudet, ja niihin sisältyvät koulutuksen ohella laajasti erilaiset ihmisten itsensä kehittämisen mahdollisuudet sekä kaikki sivistyspalvelut, nuorisotyö mukaan lukien. Tarkemmin näiden oikeuksien toteuttamisesta säädetään nuorisolaissa. (Kuntaliitto).

Nuorisolain (2016/1285) tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Laissa säädetään myös valtakunnallisen nuorisoalan järjestön, nuorisoalan osaamiskeskusten, nuorisokeskusten ja nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuksista ja valtionavustuksien myöntämisestä. (OKM).

Kuntalain (2015/410) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa ja nuorisopolitiikalla on puolestaan tavoitteena nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Kuntien tulee toimintaa järjestäessään ottaa huomioon niin nuorisolain 2 §:n tavoitteet ja lähtökohdat kuin paikalliset olosuhteet. (Kuntaliitto).

Lainsäädännössä ei määritellä kunnallisen nuorisotyön mahdollisia toimintamuotoja. Näin ollen kuntien nuorisotyön piiriin voi kuulua erilaisia palvelukokonaisuuksia. Toimintamuotoina voi olla esimerkiksi nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien sekä tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen, nuorisoyhdistysten tukeminen, liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö. (Kuntaliitto).

Nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestäessään kunnan tulee tehdä tarvittavaa yhteistyötä nuorten itsensä lisäksi heidän perheidensä kanssa. Lisäksi kuntien on tehtävä yhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. (Kuntaliitto).

Kunnat ovat keskenään erilaisia, ja ne voivat organisoida nuorisotyön palvelut eri tavoin. Kunnat voivat järjestää laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä. Kunnan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa kunnan on käytettävä aina itse. (Kuntaliitto).

Koska kunnille ei erikseen määritellä järjestettäviä nuorisotyön ja -toiminnan muotoja, kunnilla on omia mahdollisuuksia kehittää paikallisiin olosuhteisiin sopivia nuorisotyön muotoja. Etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ovat kunnille vapaaehtoisia tehtäviä. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti. (Kuntaliitto).

Nuorisopalvelujen järjestäminen kuutoskaupungeissa

Kuutoskaupunkien nuorisopalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on otettava huomioon kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Alla kuvataan kuutoskaupunkien nuorisopalvelujen organisaatio- ja palvelurakenteita.

Helsinki

Helsingin kaupungissa nuorisopalvelut sijoittuu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle omana palvelukokonaisuutenaan kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden rinnalle. Palvelukokonaisuus jakautuu kolmeen nuorisotyön palvelualueeseen, jotka huolehtivat oman alueensa nuorisotyöstä, nuorisojärjestöjen ja nuorisotoiminnan tukemisesta, etsivän nuoristyön toimeenpanosta ja Suomen harrastamisen mallin toimeenpanosta. Nuorisotyö palvelualueilla tehdään nuorisotyöyksiköissä.

Nuorisopalvelukokonaisuuden tehtävänä on vahvistaa nuorten toimijuutta, työskennellä yhteisöjen ja nuorten ryhmien kanssa, innostaa nuoria vaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan sekä toimia nuoruuden edunvalvojana ja vaikuttaa nuoruuden elinoloihin. Nuorisotyötä tehdään nuorisotaloissa sekä monenlaisissa muissa toimintaympäristöissä (esim. julkisissa tiloissa, kouluissa, digitaalisissa ympäristöissä) eri puolilla Helsinkiä. Nuorisotyö tapahtuu ryhmien tai yksilöiden kanssa, avoimessa tai kohdennetussa toiminnassa.

Nuorisopalvelukokonaisuus tukee Helsingissä toimivia nuorisojärjestöjä, -seuroja, yhteisöjä ja nuorten ryhmien toimintaa tarjoamalla taloudellista tukea, tiloja, välineitä ja tukea tapahtumien järjestämiseen.

Espoo

Espoon nuorisopalvelut sijoittuu Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikköön. Espoon nuorisopalveluiden palveluyksiköt ovat alueelliset nuorisopalvelut sekä nuorisotyötä tukevat palvelut ja Ohjaamotalo-palvelut.  Alueellisten nuorisopalvelujen toiminta on suunnattu pääosin 9–17-vuotiaille ja Ohjaamotalo-palvelut 16–29-vuotiaille.

Alueellista nuorisotyötä toteutetaan 18 nuorisotilassa ja kahdessa liikkuvan nuorisotyön yksikössä viidellä alueella monipuolisin menetelmin. Ohjaamotalon toiminnassa tuetaan nuorten opiskelua, työllistymistä ja elämänhallintaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa sekä ostopalveluina. Nuorten oppivelvollisuuden tukeminen kuuluu Ohjaamotalon kokonaisuuteen.

Nuorisotyötä tukevissa palveluissa tuetaan nuorisojärjestöjen ja -yhdistysten toimintaa avustuksin, tarjoamalla järjestöjen toimintaan käyttövuoroja nuorisotiloihin ja leirikeskuksiin sekä lainaamalla leirivälineitä. Kouluissa tehtävää nuorisotyötä toteutetaan koulunuorisotyöhankkeessa Avi:n rahoituksen avulla. Espoossa Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta harrastustoiminnasta vastaa Kulttuurin tulosyksikkö.

Vantaa

Nuoriso- ja yhteisöpalvelut kuuluvat Vantaalla kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalle omana palvelualueenaan. Nuoriso- ja yhteisöpalvelujen palvelukokonaisuutta johtaa nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja. Nuorisotyötä toteutetaan nuoriso- ja yhteisöpalveluiden palvelualueella kahdessa palveluyksikössä, alueellisessa nuorisotyössä ja nuorten aikuisten palveluissa.  Lisäksi nuoriso- ja yhteisöpalveluiden palvelualueeseen kuuluu myös yhteisöpalveluiden palveluyksikkö, jonka vastuualueilla ovat asukastilat, yhteinen pöytä (ruoka-avun logistiikka) sekä sovittelutoiminta.

Alueellisessa nuorisotyössä toteutetaan avointa nuorisotilatoimintaa nuorisotiloilla, taide- ja kulttuuritoimintaa kulttuurisen nuorisotyön keskuksessa sekä koulunuorisotyötä. Nuorisotyötä tehdään monenlaisissa ympäristöissä kuten esimerkiksi kaduilla, digitaalisilla alustoilla sekä kauppakeskuksissa. Nuorten aikuisten palveluissa toteutetaan työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, valmentavaa nuorisotyötä kuten yksilövalmennusta, oppilaitosnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa sekä kohdennettua katutyötä. 

Nuorisovaltuuston tuki kuuluu kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla yhteisten palveluiden palveluyksikköön. Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa järjestetään nuorisolain mukaisesti elinikäisen oppimisen palvelualueella.

Nuorten kansalaistoimintaa tuetaan toiminta- ja kohdeavustuksin. Alueelliset nuorisotilat, asukastilat sekä nuorten työpajojen tilat ovat merkittävä alueellinen kohtaamispaikka kaikenikäisille vantaalaisille tilavarausten myötä ja leirikeskuksia vuokrataan pääsääntöisesti vantaalaisille nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöille sekä vapaa-ajan järjestöille.

Turku

Turun kaupungin nuorisotyö sijoittuu kaupunkiorganisaatiossa Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuteen. Nuorisotyö tuottaa nuorisolain mukaista tavoitteellista, ennaltaehkäisevää ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa alle 29-vuotiaille nuorille. Turussa työn pääpaino on 12–28-vuotiaissa nuorissa, mutta palveluissa on myös kohdennettuja toimintamuotoja tätä nuoremmille lapsille ja ryhmille.

Nuorisotyön palvelualue koostuu kolmesta operatiivisesta vastuualueesta sekä hallinnosta:

Monimuotoisten toimintaympäristöjen nuorisotyö tekee nuorisotyötä nuorten arkiympäristöissä: kouluissa, kauppakeskuksissa, asuinalueilla, monitoimitiloissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Työssä korostuvat arjen läsnäolo, matalan kynnyksen kohtaamiset ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vastuualueen yksiköt ovat nuorisotyö kouluissa, kauppakeskuksissa ja yhteisöissä, nuorisotyö asuinalueilla sekä nuorisotyö monitoimijatiloissa.

Kohdennettu nuorisotyö tukee ohjausta ja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Työtä tehdään tieto- ja neuvontapalveluissa, etsivässä ja erityisnuorisotyössä, työpajoissa sekä Vimman talon toiminnassa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa nuorten osallisuutta ja tukea kiinnittymistä arkeen, palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Vastuualueen yksiköt ovat tieto- ja neuvontapalvelu ja työpajatoiminta, erityis- ja etsivä nuorisotyö sekä Vimman talo ja työpajatoiminta.

Kulttuurinen nuorisotyö ja harrastaminen vahvistaa nuorten luovuutta, kulttuurista ilmaisua, osallisuutta ja mielekästä vapaa-aikaa. Nuorille tarjotaan harrastus-, musiikki-, tapahtuma- ja työpajatoimintaa sekä matalan kynnyksen mahdollisuuksia löytää oma juttu. Vastuualueen yksiköt ovat harrastaminen ja työpajatoiminta sekä musiikkinuorisotyö, tapahtumat ja työpajatoiminta.

Nuorisopalvelujen palvelualue koostuu neljästä vastuualueesta. Kehittäminen ja johdon tuki vastaa strategisista kehittämisprojekteista ja tukipalveluista sekä osallisuuteen, leirialueisiin sekä avustuksiin liittyvistä toimintamuodoista. Alueellinen nuorisotyö keskittyy 8–18-vuotiaiden nuorten mielekkään vapaa-ajan edistämiseen eri puolilla kaupunkia, tarjoten muun muassa nuorisotiloja ja erilaisia aktiviteetteja. Kulttuurinen nuorisotyö tarjoaa taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä palveluja 0–29-vuotiaille lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Kohdennettu nuorisotyö tukee 15–29-vuotiaiden siirtymistä koulutukseen ja työelämään.

Nuorisotyön tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, turvallisia aikuissuhteita, mielekästä vapaa-aikaa ja tulevaisuususkoa. Työtä tehdään sekä avoimena ja yhteisöllisenä toimintana että yksilöllisempänä tukena ja monialaisena yhteistyönä. Nuori voi ohjautua yhteisöllisestä toiminnasta yksilöllisempään tukeen tai yksilötyöstä takaisin kantavaan yhteisöön.

Palveluiden toteutumista seurataan kaupunkitason vuosiseurannan, palvelualueen omien talous-, henkilöstö-, osallistuja- ja käyntitietojen, nuorten palautteiden ja asiakaskyselyjen sekä työntekijöiden havainto- ja ilmiötiedon kautta. Tietoa hyödynnetään toiminnan kohdentamisessa, palveluverkon kehittämisessä, laadun seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Tampere

Kaupunkiorganisaatiossa nuorisopalvelut kuuluu liikunta- ja nuorisoyksikkönä sivistyspalveluiden palvelualueeseen.  Yksikkö jakautuu kolmeen palvelukokonaisuuteen.

Omaehtoisen nuorisotyön tuki kannustaa nuoria omaehtoiseen toimintaan tarjoamalla kohtaamispaikkoja ja tiloja nuorille (Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13, Antaverkan leirikeskus). Kokonaisuuden toimintamuotoihin kuuluu puistoruokailua, kulttuurinen nuorisotyö, vaikuttamisryhmät ja avustukset.

Alueellisen nuorisotyön toimintaan kuuluu avoin nuorisotilatyö, digitaalinen nuorisotyö, kansainvälinen nuorisotyö ja loma-aikojen toiminta. Nuorisokeskuksia on yhteensä 13 mukaan luettuna nuorisotila  Discordissa.

Kohdennettuun nuorisotyöhön kuuluu yhdenvertainen nuorisotyö, työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, tehostettu nuorisotyö, erityisnuorisotyö ja koulu- ja oppilaitosnuorisotyö. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös toiminta kauppakeskuksen nuorisotilassa, sateenkaarevassa tilatoiminnassa sekä liikkuvassa nuorisotyössä (matkailuauto Liikkis). 

Oulu

Nuorisopalvelut kuuluvat Sivistys- ja kulttuuripalvelussa perusopetus- ja nuorisopalveluihin. Yhteiskunnallinen nuorisotyö on hallinnollisella tasolla tehtävää työtä, jonka tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Toimintaan sisältyy nuorisopolitiikan koordinointi, nuorisotyön palvelujen resursointi ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja arvioiminen sekä tietojen kerääminen ja välittäminen lapsia ja nuoria koskevien päätösten tueksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteiskunnalliseen nuorisotyöhön kuulu kehittämistoiminta sekä hanke- ja projektitoiminnan koordinointi.

Yhteisölliseen nuorisotyöhön kuluu alueellinen nuorisotyö, joka on avointa nuorisotilatoimintaa 22 nuorisotilalla. Toimintamuotoina on kulttuurinen nuorisotyö, loma-aikojen toiminta, yhdenvertaisuutta edistävä nuorisotyö, kansainvälinen nuorisotyö, puistoruokailu, julkisten tilojen nuorisotyö (jalkautuva ja – kauppakeskusnuorisotyö), nuorisorikollisuutta ehkäisevä toiminta sekä sateenkaareva nuorisotyö. Lisäksi avustamme nuorisojärjestöjä ja vapaita toimintaryhmiä vuosi- ja projektiavustusten kautta, sekä tuemme nuorten omaehtoista toimintaa nuorten NERO –avustuksella. 

Yksilöllinen nuorisotyö on kohdennettua ja suunnitelmallista kasvatus-, ohjaus- ja neuvontatyötä, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten yksilöllistä kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta. Byströmin Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelukeskus alle 30-vuotiaille oululaisille nuorille. Oulun kaupungin nuorten työpajat on tarkoitettu kaikille työttömille nuorille ja toisen asteen opiskelijoille. Palvelu toteutetaan monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kohdennettua nuorisotyötä toteutetaan kouluissa, pienryhmissä ja kasvatuksellisten keskustelujen muodossa.