Vaikutukset ja rakenne

Liikunta-aktiivisuus

Kuntien tehtävänä on lisäksi asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen. Kuntien tulee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (2021/612) 6 §:n mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Huolimatta kuntien panostuksesta olosuhteisiin liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu kasvattaen kuntien liikuntatoimien vastuuta entisestään varsinkin asukkaiden liikkumisen ja arki- ja hyötyliikunnan edistämisessä.

Liikunnan harrastaminen on selvästi jakautunutta sukupuolen mukaan ja kaikissa ikäryhmissä miehet ovat naisia aktiivisempia liikkumaan (THL, Kouluterveyskysely, 2025 ja Terve Suomi -tutkimus, 2023). Tämän lisäksi nuoret jakautuvat suositusten mukaan (vähintään tunnin päivässä) ja liian vähän (korkeintaan tunnin viikossa) liikkuviin (THL, Kouluterveyskysely 2025). Terveyden kannalta on merkitsevää, harrastetaanko liikuntaa hengästyttävällä tasolla.

Alakoululaisten liikunta-aktiivisuus

Suositusten mukaan liikkuvat

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 48 prosentin ja Turun 43 prosentin välillä vuonna 2025. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Oulun ja Espoon 53 prosentin ja Turun 48 prosentin välillä. Alakoululaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Oulun 43 prosentin ja Turun ja Tampereen 38 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Espoossa (+3 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Espoon vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudessa (+4 prosenttiyksikköä) ja laskua Turun ja Tampereen alakoululaisten tyttöjen osuudessa (-1 prosenttiyksikköä).

Ohjattu liikunnan harrastaminen

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Helsingin ja Espoon 79 prosentin ja Oulun 69 prosentin välillä vuonna 2025. Alakoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Helsingin ja Espoon 80 prosentin ja Oulun 66 prosentin välillä. Alakoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 78 prosentin ja Vantaan 69 prosentin välillä.

Fyysinen toimintakyky 5. luokan oppilailla MOVE!-mittauksen mukaan

Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan MOVE!-mittauksen mukaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Tampereen 28 prosentin ja Turun 37 prosentin välillä vuonna 2024. Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen poikien osuudet vaihtelivat Tampereen 28 prosentin ja Turun 37 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen osuudet vaihtelivat Tampereen 28 prosentin ja Vantaan 40 prosentin välillä.

Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan oppilaiden osuus on edelliseen vuoteen verrattuna noussut Helsingissä (+1,5 prosenttiyksikköä) ja Espoossa (+0,3 prosenttiyksikköä) ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa. Eniten laskua edelliseen vuoteen oli Oulussa (-4,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua oli Oulun fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan poikien osuudessa (-4,9 prosenttiyksikköä) ja nousua Helsingin 5. luokan tyttöjen osuudessa (+1,7 prosenttiyksikköä).

Yläkoululaisten liikunta-aktiivisuus

Suositusten mukaan liikkuvat

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Helsingin 30 prosentin ja Oulun 26 prosentin välillä vuonna 2025. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Helsingin, Tampereen ja Turun 36 prosentin ja Espoon ja Oulun 33 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Helsingin ja Turun 24 prosentin ja Oulun 19 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kaikissa kuutoskaupungeissa. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Helsingissä, Turussa ja Vantaalla (+3 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin ja Turun vähintään tunnin päivässä liikkuvien yläkoululaisten poikien osuudessa (+5 prosenttiyksikköä) ja laskua on ollut Espoon yläkoululaisten tyttöjen osuudessa (-1 prosenttiyksikkö).

Vapaa-ajan hengästyttävän liikunnan harrastaminen

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 24 prosentin ja Turun 29 prosentin välillä vuonna 2025. Yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Helsingin, Tampereen ja Oulun 21 prosentin ja Turun 25 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 28 prosentin ja Vantaan 35 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Helsinkiä ja Vantaata lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Turussa (+3 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna laskua on ollut Helsingin hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien yläkoululaisten tyttöjen osuudessa ja Vantaan yläkoululaisten poikien osuudessa (-2 prosenttiyksikköä).

Itsenäinen liikunnan harrastaminen

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 77 prosentin ja Vantaan ja Tampereen 69 prosentin välillä vuonna 2025. Yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Oulun 81 prosentin ja Turun 74 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 72 prosentin ja Turun 61 prosentin välillä.

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna laskenut kaikissa kuutoskaupungeissa. Eniten laskua vuosina 2023–2025 on ollut Turussa (-7 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Turun omatoimisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien yläkoululaisten tyttöjen ja Helsingin poikien osuudessa (-7 prosenttiyksikköä).

Ohjattu liikunnan harrastaminen

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 62 prosentin ja Oulun 47 prosentin välillä vuonna 2025. Yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Helsingin 62 prosentin ja Oulun 47 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 63 prosentin ja Oulun 48 prosentin välillä.

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut Espoossa ja Vantaalla (+1 prosenttiyksikköä) ja laskenut Turussa ja Tampereella (-1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Oulun ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien yläkoululaisten tyttöjen osuudessa (+2 prosenttiyksikköä).

Fyysinen toimintakyky 8. luokan oppilailla MOVE!-mittauksen mukaan

Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan MOVE!-mittauksen mukaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 8. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 34 prosentin ja Vantaan 46 prosentin välillä vuonna 2024. Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen poikien osuudet vaihtelivat Espoon 28 prosentin ja Turun 42 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen osuudet vaihtelivat Oulun 37 prosentin ja Vantaan 54 prosentin välillä.

Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 8. luokan oppilaiden osuus on edelliseen vuoteen verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Tamperetta (-0,9 prosenttiyksikköä) ja Helsinkiä (-0,3 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten nousua edelliseen vuoteen on ollut Oulussa (+2,4 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Oulun fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 8. luokan poikien ja Espoon tyttöjen osuudessa (+4,1 prosenttiyksikköä) ja laskua Helsingin ja Tampereen 8. luokan tyttöjen osuudessa (-1,5 prosenttiyksikköä).

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus

Suositusten mukaan liikkuvat

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Helsingin, Espoon ja Vantaan 24 prosentin ja Turun 17 prosentin välillä vuonna 2025. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen poikien osuudet vaihtelivat Espoon 31 prosentin ja Turun, Tampereen ja Oulun 22 prosentin välillä. Ammatillisen oppilaitoksen tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Helsingin 20 prosentin ja Turun 13 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Turkua (-1 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Espoossa (+5 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Espoon vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen poikien osuudessa (+9 prosenttiyksikköä) ja eniten laskua Vantaan ammatillisen oppilaitoksen tyttöjen osuudessa (-3 prosenttiyksikköä).

Vapaa-ajan hengästyttävän liikunnan harrastaminen

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Vantaan 34 prosentin ja Espoon 46 prosentin välillä vuonna 2025. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Oulun 28 prosentin ja Espoon 37 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 43 prosentin ja Espoon 57 prosentin ja välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Oulua (-4 prosenttiyksikköä) ja Helsinkiä (-1 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Espoossa (+7 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Espoon hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen naisopiskelijoiden osuudessa (+13 prosenttiyksikköä) ja nousua Vantaan naisopiskelijoiden osuudessa (-9 prosenttiyksikköä).

Itsenäinen liikunnan harrastaminen

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 72 prosentin ja Turun 58 prosentin välillä vuonna 2025. Ammatillisen oppilaitoksen miesopiskelijoiden osuudet vaihtelivat Oulun 76 prosentin ja Turun 62 prosentin välillä. Ammatillisen oppilaitoksen naisopiskelijoiden keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 68 prosentin ja Turun 53 prosentin välillä.

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kuutoskaupungeissa vuoteen 2023 verrattuna laskenut tai pysynyt samana Oulua (+1 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2023–2025 on ollut Turussa (-8 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Turun itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien miesopiskelijoiden osuudessa (-10 prosenttiyksikköä) ja eniten nousua Vantaan naisopiskelijoiden osuudessa (+6 prosenttiyksikköä).

Ohjattu liikunnan harrastaminen

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Vantaan 33 prosentin ja Oulun 23 prosentin välillä vuonna 2025. Ammatillisen oppilaitoksen miesopiskelijoiden osuudet vaihtelivat Helsingin 40 prosentin ja Oulun 27 prosentin välillä. Ammatillisen oppilaitoksen naisopiskelijoiden keskuudessa osuudet vaihtelivat Vantaan ja Tampereen 27 prosentin ja Espoon 18 prosentin välillä.

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Turkua (-6 prosenttiyksikköä) ja Espoota (-1 prosenttiyksikkö) lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Vantaalla (+4 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien miesopiskelijoiden osuudessa (+7 prosenttiyksikköä) ja eniten laskua Turun miesopiskelijoiden ja Espoon naisopiskelijoiden osuudessa (-7 prosenttiyksikköä).

Lukio-opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus

Suositusten mukaan liikkuvat

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 23 prosentin ja Oulun 16 prosentin välillä vuonna 2025. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukiolaisten poikien osuudet vaihtelivat Helsingin, Espoon ja Turun 26 prosentin ja Oulun 21 prosentin välillä. Lukiolaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Espoon 20 prosentin ja Oulun 13 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kuutoskaupungeissa vuoteen 2023 verrattuna laskenut tai pysynyt samana Espoota (+3 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2023–2025 on ollut Oulussa ja Turussa (-2 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Turun vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukiolaisten tyttöjen osuudessa (-3 prosenttiyksikköä) ja nousua Espoon lukiolaisten poikien osuudessa (+3 prosenttiyksikköä).

Vapaa-ajan hengästyttävän liikunnan harrastaminen

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 20 prosentin ja Vantaan 30 prosentin välillä vuonna 2025. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Espoon 17 prosentin ja Vantaan 23 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 23 prosentin ja Vantaan 35 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna laskenut Tampereella (-4 prosenttiyksikköä) ja Helsingissä (-3 prosenttiyksikköä). Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Turussa (+2 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Helsingin ja Tampereen hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien tyttöjen osuudessa (-5 prosenttiyksikköä) ja nousua Turun poikien osuudessa (+3 prosenttiyksikköä).

Itsenäinen liikunnan harrastaminen

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 81 prosentin ja Vantaan 73 prosentin välillä vuonna 2025. Lukion miesopiskelijoiden osuudet vaihtelivat Espoon 88 prosentin ja Vantaan 81 prosentin välillä. Lukion naisopiskelijoiden keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 76 prosentin ja Vantaan 67 prosentin välillä.

Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kuutoskaupungeissa vuoteen 2023 verrattuna laskenut tai pysynyt samana Helsinkiä (+2 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2023–2025 on ollut Oulussa (-3 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin Itsenäisesti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien naisopiskelijoiden osuudessa (+5 prosenttiyksikköä) ja eniten laskua Vantaan miesopiskelijoiden ja Oulun naisopiskelijoiden osuudessa (-3 prosenttiyksikköä).

Ohjattu liikunnan harrastaminen

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 49 prosentin ja Oulun 35 prosentin välillä vuonna 2025. Lukion miesopiskelijoiden osuudet vaihtelivat Helsingin ja Espoon 46 prosentin ja Oulun 34 prosentin välillä. Lukion naisopiskelijoiden keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 51 prosentin ja Oulun 35 prosentin välillä.

Ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2023 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Turkua (-1 prosenttiyksikköä) lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2023–2025 on ollut Espoossa (+5 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin ohjatusti liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavien naisopiskelijoiden osuudessa (+5 prosenttiyksikköä) ja eniten laskua Turun mies- ja naisopiskelijoiden ja Oulun naisopiskelijoiden osuudessa (-1 prosenttiyksikköä).

Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 49,6 prosentin ja Turun 55,8 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Helsingin 46,0 prosentin ja Turun 52,5 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 52,5 ja Turun 59,1 prosentin välillä.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Espoossa (-6,9 prosenttiyksikköä), Helsingissä (-4,7prosenttiyksikköä), Oulussa (-3,8 prosenttiyksikköä) ja Turussa (-1,9 prosenttiyksikköä).

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 57,8 prosentin ja Turun 68,0 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Oulun 50,9 prosentin ja Turun 65,8 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 63,9 ja Turun 69,7 prosentin välillä.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna vaihdellut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Helsingissä (-7,6 prosenttiyksikköä) ja Oulussa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Espoossa (+7,2 prosenttiyksikköä) ja Turussa (+3,4 prosenttiyksikköä).

Analyysit

Analyysi: MOVE!-tulosten kehitys ja liikkumisen edistäminen kuutoskaupungeissa