Vaikutukset ja rakenne
Liikunta-aktiivisuus
Alakoululaisten liikunta-aktiivisuus
Lähes puolet kuutoskaupunkien alakoululaisista liikkuu suositusten mukaan vähintään tunnin päivässä. Vuosina 2021–2025 suositusten mukaan liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus on kasvanut kaikissa kuutoskaupungeissa. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Yläkoululaisten liikunta-aktiivisuus
Noin kolmannes kuutoskaupunkien yläkoululaisista liikkuu suositusten mukaan vähintään tunnin päivässä, mutta tyttöjen ja poikien välillä on merkittäviä eroja. Vuosina 2021–2025 suositusten mukaan liikkuvien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut kaikissa kuutoskaupungeissa. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Toisen asteen opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus
Alle neljännes kuutoskaupunkien toisen asteen opiskelijoista liikkuu suositusten mukaan vähintään tunnin päivässä, mutta tyttöjen ja poikien välillä on merkittäviä eroja. Vuosina 2021–2025 suositusten mukaan liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on kasvanut kaikissa kuutoskaupungeissa. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat kuutoskaupungeissa
Suositusten mukaan liikkuminen
Liikkumissuositusten mukaan eli vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten, yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden osuudet olivat noususuunnassa kuutoskaupungeissa vuosina 2019–2025. Alakoululaisista lähes puolet, yläkoululaisista kolmannes ja toisen asteen opiskelijoista alle neljännes liikkui suositusten mukaan vuonna 2025. Kuutoskaupunkien suositusten mukaan liikkuvien osuus ja sen kehitys noudattelee koko maan tuloksia. Vuonna 2025 erot korostuivat toisella asteella: Espoossa lukiolaisten liikkuminen kasvoi selvästi ja ylitti kuutoskaupunkien ja koko maan tason, kun taas Oulussa osuus oli matalin. Ammattiin opiskelevien liikkuminen lisääntyi erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen kehityssuuntiin ja tilastollisesti merkitseviin eroihin (vähintään tunnin päivässä liikkuvat) ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Vapaa-ajan hengästyttävän liikunnan harrastaminen
Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien osuudessa ei ollut kuutoskaupungeissa yhtenäistä kehityssuuntaa vuosina 2019–2025. Noin neljännes kuutoskaupunkien yläkoululaisista ja lukiolaisista sekä yli kolmannes ammattiin opiskelevista liikkui vapaa-ajallaan liian vähän. Toisen asteen opiskelijoilla kehitys kuutoskaupungeissa vaihteli. Lukiolaisten liian vähäinen liikkuminen väheni Helsingissä ja Espoossa muuta maata matalammalle tasolle, kun taas Espoossa ammattiin opiskelevien liian vähän liikkuvien osuus kasvoi merkittävästi lähes puoleen vuosina 2023–2025 (Kouluterveyskysely 2025)
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen kehityssuuntiin ja tilastollisesti merkitseviin eroihin (harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa) ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Ohjattu liikunnan harrastaminen
Ohjatussa liikunnassa ohjaaja vastaa toiminnan suunnittelusta, sisällöstä ja liikkeiden soveltamisesta osallistujille. Koronarajoitukset heikensivät ohjatun liikunnan harrastamista vuosina 2020–2022. Vuoteen 2025 mennessä ohjatun liikunnan harrastaminen on kuutoskaupungeissa palautunut pääosin vuoden 2019 tasolle. Oulussa ohjatun liikunnan harrastaminen on muita kaupunkeja vähäisempää, erityisesti toisella asteella. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen kehityssuuntiin ja tilastollisesti merkitseviin eroihin (harrastaa ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain) ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Fyysinen toimintakyky 5. ja 8. luokan oppilailla MOVE! -mittauksen mukaan
MOVE!-mittausten mukaan kuutoskaupungeissa 5. ja 8. luokkalaisten fyysisessä toimintakyvyssä ei ole viime vuosina selkeää kehityssuuntaa. Heikossa kunnossa olevien osuus on vähentynyt 5.-luokkalaisilla, mutta kasvanut 8.-luokkalaisilla. Vuonna 2025 yli kolmanneksella 5. ja 8. luokan oppilaista toimintakyky oli terveyttä haittaavalla tasolla. (MOVE!-mittaus, 2025).
Tutustu tästä fyysisen toimintakyvyn kehityssuuntiin ja tilastollisesti merkitseviin eroihin (Fyysinen toimintakyky 5. ja 8. luokan oppilailla MOVE! -mittauksen mukaan) ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Move!-mittausten kehittämiseksi kuutoskaupungeissa on tehty laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä kouluyhteisön kannustamiseksi liikunnalliseen elämäntapaan. Kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja koskevat mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta. Move!-tulosten käsittelyn yhteydessä oppilaita voidaan tarvittaessa ohjata liikunnallisissa haasteissa tukeviin toimenpiteisiin.
Lue tästä MOVE!-tulosten kehityksestä ja liikkumisen edistämisen toimenpiteistä kuutoskaupungeissa:
Analyysi: MOVE!-tulosten kehitys ja liikkumisen edistäminen kuutoskaupungeissa
Liikuntakäyttäytymisen ja toimintakyvyn erot sukupuolen mukaan
Liikunnan harrastaminen on selvästi jakautunutta sukupuolen mukaan ja pojat liikkuvat tyttöjä enemmän kaikissa tarkasteltavissa ikäryhmissä. Kuutoskaupungeissa vuosina 2019–2025 pojista tyttöjä suurempi osuus liikkui suositusten mukaan eli vähintään tunnin päivässä ja pienempi osuus liian vähän eli harrasti hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa. Selvät sukupuolten väliset erot näkyvät kaikilla kouluasteilla myös itsenäisen liikunnan harrastamisessa, mutta ohjatun liikunnan osalta merkittäviä eroja vuonna 2025 oli ainoastaan ammattiin opiskelevien osuuksissa. (THL, Kouluterveyskysely, 2025).
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen sukupuolien eroihin liikuntakäyttäytymisessä (vähintään tunnin päivässä liikkuvat, harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa, harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla itsenäisesti vähintään viikoittain ja harrastaa ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain) ikäluokan mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Pojilla suosituimpia lajeja ovat talvella jääkiekko, jalkapallo ja hiihto. Tytöillä vastaavat lajit ovat hiihto, luistelu ja laskettelu. Suosituimmat kesälajit olivat pojilla jalkapallo, pyöräily ja frisbeegolf, tytöillä uinti, pyöräily ja jalkapallo. Liikuntaharrastuksen esteet ovat yleisimmin ohjauksen ja liikuntapaikkojen puute, harrastamisen hinta ja koulunkäynti. (Valtion liikuntaneuvosto 2025).
MOVE!-mittausten mukaan sukupuolten väliset erot ovat 8. luokkalaisilla selkeämmät kuin 5. luokkalaisilla. (MOVE!-mittaus, 2025).
Tutustu tästä sukupuolien eroihin fyysisessä toimintakyvyssä (fyysinen toimintakyky 5. ja 8. luokan oppilailla MOVE! -mittauksen mukaan) ikäluokan mukaan kuutoskaupungeissa: Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Liikuntakäyttäytymisen ja toimintakyvyn erot kouluasteen mukaan
Liikunnan harrastaminen vähenee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Vuonna 2025 kuutoskaupungeissa suositusten mukaan liikkui alle puolet alakoululaisista, kolmannes yläkoululaisista ja alle neljännes toisen asteen opiskelijoista (THL, Kouluterveyskysely, 2025).
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen ikäluokkien eroihin kuutoskaupungeissa (vähintään tunnin päivässä liikkuvat, harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa): Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Itsenäisen liikunnan harrastamisessa kouluasteiden erot tulevat selvimmin näkyviin ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Lukiolaiset liikkuvat itsenäisesti hieman yläkoululaisia enemmän. Ohjatun liikunnan harrastamisessa erot kouluasteiden välillä ovat merkittäviä. Kuutoskaupungeissa valtaosa alakoululaisista, noin puolet yläkoululaisista, hieman alle puolet lukiolaisista ja alle kolmannes ammattiin opiskelevista liikkuu ohjatusti viikoittain. (THL, Kouluterveyskysely 2025).
Tutustu tästä liikuntakäyttäytymisen ikäluokkien eroihin kuutoskaupungeissa (harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla itsenäisesti vähintään viikoittain ja harrastaa ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla vähintään viikoittain): Liikuntakäyttäytymisen kehityssuunnat ikäluokan ja sukupuolen mukaan kuutoskaupungeissa
Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 49,6 prosentin ja Turun 55,8 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Helsingin 46,0 prosentin ja Turun 52,5 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 52,5 ja Turun 59,1 prosentin välillä.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Espoossa (-6,9 prosenttiyksikköä), Helsingissä (-4,7prosenttiyksikköä), Oulussa (-3,8 prosenttiyksikköä) ja Turussa (-1,9 prosenttiyksikköä).
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 57,8 prosentin ja Turun 68,0 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Oulun 50,9 prosentin ja Turun 65,8 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 63,9 ja Turun 69,7 prosentin välillä.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna vaihdellut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Helsingissä (-7,6 prosenttiyksikköä) ja Oulussa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Espoossa (+7,2 prosenttiyksikköä) ja Turussa (+3,4 prosenttiyksikköä).
Analyysit
Analyysi: MOVE!-tulosten kehitys ja liikkumisen edistäminen kuutoskaupungeissa