Hyppää pääsisältöön
Päivitetty

Kustannukset

Valtiokonttori julkaisee vuosittain kuntien palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstiedot (KKTPP) Tutkihallintoa.fi. Liikuntapalvelujen tilinpäätöstiedot raportoidaan Valtiokonttorille liikunta- ja ulkoilupalvelujen palveluluokkaan ja näin ollen kuutoskaupunkien palveluvertailussa olevat liikunta- ja ulkoilupalvelujen tilinpäätöstiedot sisältävät kaupunkien liikuntapalvelukokonaisuuden lisäksi kaikki muut kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalveluihin kohdistuneet kustannukset. Kun palveluluokkakohtaisia tietoja vertaillaan kuntien välillä, on muistettava, että erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjauskäytännöissä voivat heikentää tietojen vertailukelpoisuutta.

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen kustannusten ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset korotetaan vertailuvuoden rahan arvoon eli deflatoidaan käyttämällä Tilastokeskuksen (SVT 2026) tuottamaa julkisten menojen peruspalvelujen hintaindeksiä (KUPHI) menolajeille, 2015=100.

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen kokonaiskustannukset

Kuntien palveluluokkakohtaiset nettokäyttökustannukset koostuvat käyttökustannuksista, joista on vähennetty käyttötuotot.

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttökustannukset koostuvat toimintakuluista, joihin on lisätty poistot ja vyörytyskulut. Toimintakuluina ilmoitetaan henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulut, avustukset sekä muut toimintakulut (mm. vuokrakulut). Tarkempaa tietoa kustannusten koontiperusteista on määritelmissä.

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttötuotot koostuvat toimintatuotoista, joihin on lisätty valmistevarastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja vyörytystuotot. Kaupunkien tilinpäätöstietoihin toimintatuottoina ilmoitetaan myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot. Tarkempaa tietoa tuottojen koontiperusteista on määritelmissä.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset vuonna 2025 olivat yhteensä 310,4 miljoonaa euroa. Nettokäyttökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (107,3 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (26,7 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut nettokäyttökustannukset vaihtelivat Espoon ja Tampereen 186 euron ja Turun 127 euron välillä.

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset ovat vuosina 2021–2025 nousseet kaikissa kuutoskaupungeissa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet kaikissa kuutoskaupungeissa. Eniten nousua oli Vantaalla (+7,9 prosenttia) ja vähiten Tampereella (+2,8 prosenttia).

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttötuottojen nousua vuosina 2021–2023 selittää osaltaan koronapandemian vaikutukset. Vuonna 2021 useat liikuntapaikat olivat suljettuina, ja sen takia tulot oli pienet. Vuodesta 2022 on ollut palautumista aiemmalle tasolle koronapandemian jälkeen

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen toimintakulujen rakenne

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen toimintakulut sisältävät henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulut, avustukset sekä muut toimintakulut (mm. vuokrakulut). Kuutoskaupunkien toimintakulut olivat vuonna 2025 yhteensä 333,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat korkeimmat Helsingissä (118,1 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (31,7 miljoonaa euroa).

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen toimintakuluissa suurin kululaji on vuokrakuluja sisältävät muut toimintakulut. Muiden toimintakulujen osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Vantaan 56 prosentin ja Helsingin 30 prosentin välillä. Henkilöstökustannusten ja palvelujen ostojen osuuteen vaikuttaa merkittävästi palvelun järjestämistapa ja kaupungin hankkiessa toimintaa ostopalveluna, henkilöstökulut kirjautuvat palvelujen ostoina. Henkilöstökustannusten osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Helsingin 29 prosentin ja Oulun 10 prosentin välillä ja palvelujen ostojen osuus Oulun 34 prosentin ja Vantaan 10 prosentin välillä. Avustusten osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Helsingin 16 prosentin ja Tampereen 2 prosentin välillä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulujen osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Oulun 16 prosentin ja Tampereen 3 prosentin välillä.

Henkilöstökustannukset

Henkilöstökustannukset sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan, palkkion tms. perusteella määräytyvät kulut, kuten eläkekulut, sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut. Kaupunkien henkilöstökustannusten määrään vaikuttaa palvelun järjestämistapa ja mikäli toimintaa hankitaan ostopalveluna, henkilöstökulut kirjautuvat palvelujen ostoina. Erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjaamiskäytännöt heikentävät vertailukelpoisuutta kaupunkien välillä.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannuksia vertailtaessa on huomioitava, että Helsingin ja Tampereen henkilöstökulujen suhteelliseen suuruuteen vaikuttaa palvelun tuottaminen omana palveluna.  Oulu, Turku ja Espoo tuottavat palveluita ostopalveluina ja vuokratyövoiman kustannukset kirjautuvat palvelujen ostona eikä henkilöstökustannuksina.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2025 olivat yhteensä 74,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (34,3 miljoonaa euroa) ja matalimmat Oulussa (3,2 miljoonaa euroa). Asukasta kohden suhteutetut henkilöstökustannukset vaihtelivat Tampereen 50 euron ja Oulun 15 euron välillä.

Vuoden 2025 rahan arvoon korotetut liikuntapalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2024 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 72,5 miljoonaa euroa, kun vertailtavat henkilöstökustannukset vuonna 2025 olivat 74,4 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet kuutoskaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Eniten nousua oli Oulussa (+7,9 prosenttia).

Investointikustannukset

Investointikustannukset ovat hankintamenojen yhteissumma, jotka on aktivoitu tilivuoden taseeseen. Tällaisia aktivoitavia menoja ovat pitkävaikutteiset hankinnat, joita ei voida katsoa vain yhden tilivuoden toimintamenoiksi. Investointikustannukset koostuvat mm. rakennusten uushankinnasta ja korjausinvestoinneista, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankinnoista, maa- ja vesialueiden  hankinnoista ja parannusinvestoinneista, tietokoneohjelmistoista ja muista aineettomista hyödykkeistä.

Kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannuksia vertailtaessa tulee ottaa huomioon, että kustannuksissa näkyy vain emokaupungin taseeseen merkityt investoinnit. Kaupungit voivat hankkia liikuntaolosuhteita myös konserniyhteisöiltä tai kaupunkikonserniin kuulumattomilta yksityisiltä toimijoilta ja liikunta- ja ulkoilupalveluille tulevat kustannukset näkyvät tässä tapauksessa pääasiassa toimintamenoissa tai palvelulle vyörytetyissä kustannuksissa. Kaupunkien investointitasoja vertailtaessa vertailujakso tulisi olla noin 10 vuotta, koska vuosittaiset investointitasot voivat vaihdella merkittävästi (vrt. listaus kuutoskaupunkien liikuntapalvelujen merkittävistä investointikohteista 2021–2024).

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannukset vuonna 2025 olivat yhteensä 116,3 miljoonaa euroa. Investointikustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (41,4 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (3,6 miljoonaa euroa). Liikuntapalvelujen asukasta kohden suhteutetut investointikustannukset vaihtelivat Vantaan 103 euron ja Turun 17 euron välillä.

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannusten rakenne

Liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannuksissa merkittävin kululaji on rakennusten uushankinnasta ja korjausinvestoinnit, joiden osuus investointikustannuksista vaihteli vuonna 2025 Vantaan 84 prosentin ja Oulun 56 prosentin välillä. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenojen osuus vaihteli Helsingin 43 prosentin ja Vantaan 14 prosentin välillä. Huomattavia maa- ja vesialueiden hankinnoista ja parannusinvestoinneista johtuvat kuluja oli ainoastaan Oulussa (21 prosenttia). Tietokoneohjelmistoista ja muista aineettomista hyödykkeistä johtuvat kulut eivät muodostaneet merkittävää osuutta investointikustannuksista missään kuutoskaupungissa vuonna 2025.

Avustuskustannukset

Kunnan tulee liikuntalain (390/2015) mukaan luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta. Liikunnan kansalaistoimintaa tuetaan myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Liikunta-avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisiä, vuosittaisia toiminta-avustuksia, toimitila- ja vuokra-avustuksia, erityisavustus-tyyppisiä määräaikaisia projekti- ja kehittämisavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.  

Avustuskustannukset sisältävät yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset, joita ovat mm. yhdistyksille ja seuroille maksettavat toiminta-avustukset. Helsingin avustusten kokonaismäärä käsittää myös laitosavustukset, joita on myönnetty kaupunkikonsernin laitoksille (yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt). Valtionkonttorin kuntataloustilastoissa yhteisöille myönnetyt avustukset huomioidaan kokonaisuutena, mutta tässä palveluvertailussa tarkastellaan pääasiallisesti lukua ilman laitosavustuksia paremman vertailtavuuden vuoksi. Turun avustusten kokonaismäärä käsittää vuonna 2025 myös kuntalaisille menevän tuen harrastusmaksuihin (Boostii-etu). Kuutoskaupunkien suurin tukimuoto on kaupunkien ilmaiset tai hyvin matalat liikuntatilojen hinnat liikunta- ja urheiluseuroille.

Kuutoskaupunkien liikuntapalveluissa myönnetään erilaisia avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Lisäksi toimintaa tuetaan ja mahdollistetaan myöntämällä subventoituja käyttövuoroja liikuntapalvelun hallinnoimiin liikuntapaikkoihin sekä koulujen liikuntasaleihin ilta- ja vapaa-ajankäytön osalta.  Alla kuvataan kuutoskaupunkien liikuntapalvelujen avustuslajeja ja mahdollisia muita palveluvertailussa huomioitavia kaupunkikohtaisia tekijöitä.  

Helsinki: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto tukee helsinkiläisiä liikuntaseuroja sekä muita liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä avustuksilla päättäen avustusmuodoista sekä niiden kriteereistä vuosittain syksyllä. Liikunnan avustukset jakautuvat yleisavustuksiin (toiminta-avustus, muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustus, starttiavustus), tilankäyttöavustuksiin (tilankäyttöavustus, jääurheilun alle 20-vuotiaiden clearing-jäävuorotuki) sekä kohdennettuihin avustuksiin (tapahtuma-avustus, kohdeavustus, suunnistuskartta-avustus). Tapahtuma-avustusta voidaan myöntää myös muille kuin yhdistysmuotoisille ja helsinkiläisille toimijoille Helsingissä järjestettäviin liikunnallisiin tapahtumiin. Iäkkäiden ihmisten liikkumisen edistämisen erillisavustusta on myönnetty vuosina 2021–2025 yhdistys- ja säätiömuotoisille toimijoille helsinkiläisiä ikääntyneitä liikuttavaan toimintaan Helsingin kaupungin valtionperintöomaisuudesta. 

Espoo: Liikuntalautakunta voi myöntää avustuksia espoolaisille rekisteröidyille liikuntaseuroille, jotka kuuluvat jäsenenä valtakunnalliseen liikuntajärjestöön tai yhdistykselle, joiden toiminta on pääasiassa liikuntatoimintaa. Myönnettäviä avustuslajeja ovat liikuntatoiminta-avustukset ja erityisryhmien liikuntatoiminta-avustukset sekä kohdeavustukset: liikuntatilojen vuokra-avustus, koulutusavustus, nuorten urheilijoiden stipendit, suunnistuskartta-avustus ja matalan kynnyksen maksuton liikuntatoiminta perheliikunnasta 20-vuotiaisiin. Tuki kohdistuu pääsääntöisesti alle 20-vuotiaiden toimintaan. Espoo on rakentanut vuoden 2025 aikana avustusuudistusta yhteistyössä seurojen, yhdistysten ja luottamushenkilöiden kanssa.

Vantaa: Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta myöntää harkintansa mukaan liikunta-avustuksia vantaalaisille urheiluseuroille sekä muille liikunta-alan toimijoille, joille on myönnetty avustuskelpoisuus eli oikeus hakea avustuksia.   Avustuksia myönnetään vantaalaisiin kohdistuviin liikuntatoimintoihin. Vantaalla tehdään avustusuudistus, joka otetaan käyttöön loppu vuodesta 2026 .  Nykyisiä liikunta-avustusmuotoja ovat: toiminta-avustus liikuntajärjestöille, harrasteliikunnan kohdeavustus, soveltavan liikunnan kohdeavustus, vuokratuki, Vantaan markkinointituki liikuntaan sekä kilpa- ja huippu-urheilutuki edustusjoukkueille. 

Turku: Liikuntalautakunta tukee liikunta- ja urheiluseuroja sekä liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä erilaisilla avustuksilla. Liikuntalautakunnan avustusmuodot ovat avustus liikuntaolosuhteiden käyttöön, liikunta- ja urheiluseurojen toiminta-avustus, muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus, avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen, vammaisavustaja-avustus ja Nuoren urheilijan stipendi. Nuoren urheilijan stipendiä voivat hakea yksityishenkilöt.  Lisäksi Turku antaa vuosittain jokaiselle 7–19-vuotiaalle turkulaiselle 160–260 euron arvoisen harrastekortin (Boostii-etu), jonka lapsi/nuori käyttää ohjattuun liikuntaharrastamiseen turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa.

Tampere: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää liikunnan ja soveltavan liikunnan yleisavustusta Tampereella toimiville yhdistyksille, joiden toiminta keskittyy pääosin tamperelaisille suunnattuun terveyttä edistävään liikuntaan sekä siihen liittyvään kansalaistoimintaan. Liikunnan yleisavustusta myönnetään yhdistysten sääntöjen mukaiseen perustoimintaan. Soveltavan liikunnan yleisavustusta myönnetään yhdistyksille, jotka järjestävät soveltavaa liikuntatoimintaa Tampereella. Lisäksi liikuntaa tuetaan liikunnan projektiavustuksella ja talviuintisaunojen hoitoavustuksella, uuden maksuttoman harrastustoiminnan kerta-avustuksella ja suunnistuskartta-avustuksella.   

Oulu: Liikuntapalvelut myöntää avustuksia liikunta seuroille ja yhdistyksille. Urheiluseurojen toiminta-avustusta ja erityisliikuntajärjestöjen toiminta-avustusta myönnetään ympärivuotiseen toimintaan.Kertaluontoisia projekti-, tapahtuma- ja kehittämisavustuksia tai erillisavustuksia ovat kohdeavustus erityisliikunnan osaamisen kehittämiseen, liikunnan edistämis- ja kehittämisavustus, suunnistuskartta-avustus, talviliikuntapaikan kunnossapitotuki, terveysliikunnan tapahtuma-avustus ja yksityisen liikuntapaikkarakentamisen investointiavustus. 

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen avustuskustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 24,0 milj. euroa. Avustuskustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (9,2 milj. euroa ja lisäksi laitosavustukset 10,3 milj. euroa) ja matalimmat Oulussa (0,7 milj. euroa). Liikuntapalvelujen asukasta kohden suhteutetut avustuskustannukset vaihtelivat Turun 22 euron ja Tampereen 4 euron välillä ja Helsingin laitosavustusten kustannukset asukasta kohden olivat 15 euroa.


Liikunta- ja ulkoilupalvelujen deflatoidut avustuskustannukset ovat vuosina 2021–2025 nousseet Turussa ja Oulussa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet kuutoskaupungeissa Tamperetta lukuun ottamatta. Eniten nousua oli Oulussa (+225,2 prosenttia) ja laskua oli Tampereella (-1,5 prosenttia).

Avustusta hakeneet yhteisöt

Kunnat myöntävät liikunnan avustuksia avustushakemusten perusteella. Liikunnan avustuksia hakeneita yhteisöjä oli kuutoskaupungeissa vuonna 2025 yhteensä 1 027. Määrällisesti eniten avustuksia hakeneita yhteisöjä oli Helsingissä (358 yhteisöä) ja vähiten Espoossa (106 yhteisöä). Avustuksia hakeneiden yhteisöjen väestöosuus vaihteli kuutoskaupungeissa Turun 0,8 yhteisöä/ 1 000 asukasta ja Espoon 0,3 yhteisöä/ 1 000 asukasta välillä vuonna 2025.

Uimahallien kustannukset, uimahallikäynnin hinta ja subventiot

Uimahallien kokonaiskustannukset ja kustannusrakenne

Kuutoskaupunkien kaupunkien omistamien uimahallien kustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 63 miljoonaa euroa. Uimahallien kustannukset muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakuluista sekä sisäisistä vuokrista. Kokonaiskustannukset olivat korkeimmat Espoossa (24 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (5,6 miljoonaa euroa). Kustannukset asiakasta kohden vaihtelivat Espoon 21 euroa/ asiakas ja Turun 7 euroa/ asiakas välillä.

Kuutoskaupunkien uimahallien kustannusrakenteessa sisäiset vuokrat muodostavat merkittävimmän yksittäisen kuluerän, joka selittää kaupunkikohtaisia eroja uimahallien kokonaiskustannuksissa. Kaupungit vuokraavat uimahallikiinteistöt usein kaupungin omalta tilakeskukselta, jolloin sisäinen vuokra näkyy uimahallin  kustannuksissa. Uimahallien sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta:

Sisäisten vuokrien osuus kustannuksista vaihteli vuonna 2025 Vantaan 69 prosentin ja Helsingin 33 prosentin välillä. Henkilöstökustannusten osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Helsingin 33 prosentin ja Espoon 3 prosentin välillä ja palvelujen ostojen osuus Oulun 25 prosentin ja Turun 3 prosentin välillä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulujen osuus toimintakuluista vaihteli vuonna 2025 Helsingin 21 prosentin ja Espoon ja Vantaan 1 prosentin välillä.

Yhden uimahallikäynnin subventointi

Kaupungit tukevat uimahalleja tarkoituksena subventoida eli laskea uimahallikäynnin hintaa. Uimahallien subventioihin sisältyy sisäinen vuokra, energiakustannukset, henkilöstömenot sekä muut siivouskulut, jotka on jaettu käyntimäärällä ja näin ollen käyntimäärä vaikuttaa kaupunkien subventio-osuuden määrään. Yhden uimahallikäynnin subventointi kuutoskaupungeissa vuonna 2025 vaihteli Espoon 8,4 euron ja Turun 2,8 euron välillä. Helsingissä avustettavien uimahallien uimahallikäynnin subventointi oli 3,0 euroa/käynti ja Espoossa 17,3 euroa/käynti.

Uimahallikäynnin sisääntulohinta

Uimahallien sisääntulohinta muodostuu nettotulojen ja edelleen vuokrattujen tilojen nettotulojen kävijää kohden lasketusta hinnasta. Uimahallien ilmaiskäynnit kuten esimerkiksi koulujen uimakoulukäynnit huomioidaan laskennassa käyntikertoina. Yhden uimarin jättämä sisääntulohinta kuutoskaupungeissa vuonna 2025 oli korkein Turussa ja Espoossa (2,9 euroa/käynti) ja matalin Vantaalla (1,60 euroa/käynti). Helsingissä avustettavien uimahallien sisääntulohinta oli 4,0 euroa/käynti ja Espoossa 2,9 euroa/käynti.