Hyppää pääsisältöön
Päivitetty

Kustannukset

Kokonaiskustannukset

Valtiokonttori julkaisee vuosittain kuntien palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstiedot (KKTPP) Tutkihallintoa.fi. Liikuntapalvelujen tilinpäätöstiedot raportoidaan Valtiokonttorille liikunta- ja ulkoilupalvelujen palveluluokkaan ja näin ollen kuutoskaupunkien palveluvertailussa olevat liikunta- ja ulkoilupalvelujen tilinpäätöstiedot sisältävät kaupunkien liikuntapalvelukokonaisuuden lisäksi kaikki muut kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalveluihin kohdistuneet kustannukset. Kun palveluluokkakohtaisia tietoja vertaillaan kuntien välillä, on muistettava, että erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjauskäytännöissä voivat heikentää tietojen vertailukelpoisuutta.

Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiluokittelussa liikuntapalvelujen kustannukset kuuluvat kulttuuritoimen tehtäväalueeseen. Tietojen ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset korotetaan vertailuvuoden rahan arvoon eli deflatoidaan käyttämällä Tilastokeskuksen (SVT 2025) tuottamaa julkisten menojen hintaindeksiä tehtäväalueelle. Liikuntapalvelujen kustannukset korotetaan kuluvan vuoden arvoon eli deflatoidaan kulttuuritoimen hintaindeksin mukaan, 2015=100.

Nettokäyttökustannukset

Kuntien palveluluokkakohtaiset nettokäyttökustannukset koostuvat käyttökustannuksista, joista on vähennetty käyttötuotot.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 296,5 miljoonaa euroa. Nettokäyttökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (103,3 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (25,4 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut nettokäyttökustannukset vaihtelivat Tampereen 183 euron ja Turun 124 euron välillä.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset kuutoskaupungeissa vuonna 2023 olivat yhteensä 296,4 miljoonaa euroa, kun vertailtavat nettokäyttökustannukset vuonna 2024 olivat 296,5 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet Tampereella, Vantaalla, Oulussa ja Espoossa ja laskeneet Helsingissä ja Turussa. Eniten nousua oli Tampereella (+19,9 prosenttia) ja laskua Helsingissä (-10,5 prosenttia).

Käyttökustannukset

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttökustannukset koostuvat toimintakuluista, joihin on lisätty poistot ja  vyörytyskulut. Toimintakuluina ilmoitetaan henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulut, avustukset sekä muut toimintakulut (mm. vuokrakulut).

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttökustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 347,2 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (124,0 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (31,9 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut käyttökustannukset vaihtelivat Tampereen 209 euron ja Vantaan ja Turun 154 euron välillä.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttökustannukset kuutoskaupungeissa vuonna 2023 olivat yhteensä 347,7 miljoonaa euroa, kun vertailtavat käyttökustannukset vuonna 2024 olivat 347,2 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet Tampereella, Vantaalla ja Oulussa ja laskeneet Helsingissä, Turussa ja Espoossa. Eniten nousua oli Tampereella (+14,2 prosenttia) ja laskua Helsingissä (-9,7 prosenttia).

Käyttötuotot

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttötuotot koostuvat toimintatuotoista, joihin on lisätty valmistevarastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja vyörytystuotot. Kaupunkien tilinpäätöstietoihin toimintatuottoina ilmoitetaan myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttötuotot vuonna 2024 olivat yhteensä 50,4 miljoonaa euroa. Käyttötuotot olivat korkeimmat Helsingissä (20,6 miljoonaa euroa) ja matalimmat Oulussa (4,5 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut käyttötuotot vaihtelivat Helsingin ja Turun 30 euron ja Espoon ja Oulun 21 euron välillä.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttötuotot vuonna 2023 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 51,2 miljoonaa euroa, kun vertailtavat käyttötuotot vuonna 2024 olivat 50,4 miljoonaa euroa. Deflatoidut tuotot ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet Turussa ja Oulussa ja laskeneet Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Eniten nousua oli Turussa +18,2 prosenttia ja laskua Espoossa (-5,9 prosenttia).

Investointikustannukset

Investointikustannukset ovat hankintamenojen yhteissumma, jotka on aktivoitu tilivuoden taseeseen. Tällaisia aktivoitavia menoja ovat pitkävaikutteiset hankinnat, joita ei voida katsoa vain yhden tilivuoden toimintamenoiksi. Investointikustannukset koostuvat mm. rakennusten uushankinnasta ja korjausinvestoinneista, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankinnoista, maa- ja vesialueiden  hankinnoista ja parannusinvestoinneista, tietokoneohjelmistoista ja muista aineettomista hyödykkeistä.

Kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannuksia vertailtaessa tulee ottaa huomioon, että kustannuksissa näkyy vain emokaupungin taseeseen merkityt investoinnit. Kaupungit voivat hankkia liikuntaolosuhteita myös konserniyhteisöiltä tai kaupunkikonserniin kuulumattomilta yksityisiltä toimijoilta ja liikunta- ja ulkoilupalveluille tulevat kustannukset näkyvät tässä tapauksessa pääasiassa toimintamenoissa tai palvelulle vyörytetyissä kustannuksissa. Kaupunkien investointitasoja vertailtaessa vertailujakso tulisi olla noin 10 vuotta, koska vuosittaiset investointitasot voivat vaihdella merkittävästi (vrt. listaus kuutoskaupunkien liikuntapalvelujen merkittävistä investointikohteista 2021–2024).

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 103,3 miljoonaa euroa. Investointikustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (34,2 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (7,9 miljoonaa euroa). Liikuntapalvelujen asukasta kohden suhteutetut investointikustannukset vaihtelivat Tampereen 86 euron ja Espoon 31 euron välillä.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannukset vuonna 2023 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 104,8 miljoonaa euroa, kun vertailtavat investointikustannukset vuonna 2024 olivat 103,3 miljoonaa euroa. Deflatoidut investointikustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna laskeneet kuutoskaupungeissa Turkua ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Eniten nousua oli Turussa (+138,4 prosenttia) ja laskua Tampereella (-33,6 prosenttia).

Henkilöstökustannukset

Henkilöstökustannukset sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan, palkkion tms. perusteella määräytyvät kulut, kuten eläkekulut, sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut. Kaupunkien henkilöstökustannusten määrään vaikuttaa palvelun järjestämistapa ja mikäli toimintaa hankitaan ostopalveluna, henkilöstökulut kirjautuvat palvelujen ostoina. Erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjaamiskäytännöt heikentävät vertailukelpoisuutta kaupunkien välillä.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannuksia vertailtaessa on huomioitava, että Helsingin ja Tampereen henkilöstökulujen suhteelliseen suuruuteen vaikuttaa palvelun tuottaminen omana palveluna.  Oulu, Turku ja Espoo tuottavat palveluita ostopalveluina ja vuokratyövoiman kustannukset kirjautuvat palvelujen ostona eikä henkilöstökustannuksina.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 70,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (32,0 miljoonaa euroa) ja matalimmat Oulussa (3,0 miljoonaa euroa). Asukasta kohden suhteutetut henkilöstökustannukset vaihtelivat Tampereen 49 euron ja Oulun 14 euron välillä.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikuntapalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2023 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 68,1 miljoonaa euroa, kun vertailtavat henkilöstökustannukset vuonna 2024 olivat 70,6 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet kuutoskaupungeissa Espoota lukuun ottamatta. Eniten nousua oli Tampereella (+12,2 prosenttia) ja laskua Espoossa (-3,5 prosenttia).

Avustuskustannukset

Avustuskustannukset sisältävät yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset, joita ovat mm. yhdistyksille ja seuroille maksettavat toiminta-avustukset. Helsingin avustusten kokonaismäärä käsittää myös laitosavustukset, joita on myönnetty kaupunkikonsernin laitoksille (yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt). Valtionkonttorin kuntataloustilastoissa yhteisöille myönnetyt avustukset huomioidaan kokonaisuutena, mutta tässä palveluvertailussa tarkastellaan pääasiallisesti lukua ilman laitosavustuksia paremman vertailtavuuden vuoksi. Kuutoskaupunkien suurin tukimuoto on kaupunkien ilmaiset tai hyvin matalat liikuntatilojen hinnat liikunta- ja urheiluseuroille.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen avustuskustannukset vuonna 2024 olivat yhteensä 19,0 milj. euroa. Avustuskustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (8,8 milj. euroa ja lisäksi laitosavustukset 10,1 milj. euroa) ja matalimmat Oulussa (0,7 milj. euroa). Liikuntapalvelujen asukasta kohden suhteutetut avustuskustannukset vaihtelivat Espoon 16 euron ja Oulun 3 euron välillä ja Helsingin laitosavustusten kustannukset asukasta kohden olivat 15 euroa.

Vuoden 2024 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen avustuskustannukset vuonna 2023 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 18,2 milj. euroa, kun vertailtavat avustuskustannukset vuonna 2024 olivat 19,0 milj. euroa. Deflatoidut avustuskustannukset ovat edeltävään vuoteen verrattuna nousseet kaikissa kuutoskaupungeissa Oulua ja Turkua lukuun ottamatta. Eniten nousua oli Tampereella (+7,1 prosenttia) ja laskua Oulussa (-3,5 prosenttia).

Liikunnan toiminta-avustukset ja subventiot

Kunnan tulee liikuntalain (390/2015) mukaan luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta. Liikunnan kansalaistoimintaa tuetaan myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Liikunta-avustukset voivat olla luonteeltaan esimerkiksi yleisavustus-tyyppisiä, vuosittaisia toiminta-avustuksia, toimitila- ja vuokra-avustuksia, erityisavustus-tyyppisiä määräaikaisia projekti- ja kehittämisavustuksia tai rajattuna aikana toteutettavan tapahtuman kertaluonteista tukemista.

Kuutoskaupunkien liikuntapalveluissa myönnetään erilaisia avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Lisäksi toimintaa tuetaan ja mahdollistetaan myöntämällä subventoituja käyttövuoroja liikuntapalvelun hallinnoimiin liikuntapaikkoihin sekä koulujen liikuntasaleihin ilta- ja vapaa-ajankäytön osalta.  Alla kuvataan kuutoskaupunkien liikuntapalvelujen avustuslajeja ja mahdollisia muita palveluvertailussa huomioitavia kaupunkikohtaisia tekijöitä. 

Helsinki: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto tukee helsinkiläisiä liikuntaseuroja sekä muita liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä avustuksilla päättäen avustusmuodoista sekä niiden kriteereistä vuosittain syksyllä. Liikunnan avustukset jakautuvat yleisavustuksiin (toiminta-avustus, muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustus, starttiavustus), tilankäyttöavustuksiin (tilankäyttöavustus, jääurheilun alle 20-vuotiaiden clearing-jäävuorotuki) sekä kohdennettuihin avustuksiin (tapahtuma-avustus, kohdeavustus, suunnistuskartta-avustus). Tapahtuma-avustusta voidaan myöntää myös muille kuin yhdistysmuotoisille ja helsinkiläisille toimijoille Helsingissä järjestettäviin liikunnallisiin tapahtumiin. Iäkkäiden ihmisten liikkumisen edistämisen erillisavustusta on myönnetty vuosina 2021–2025 yhdistys- ja säätiömuotoisille toimijoille helsinkiläisiä ikääntyneitä liikuttavaan toimintaan Helsingin kaupungin valtionperintöomaisuudesta. 

Espoo: Liikuntalautakunta voi myöntää avustuksia espoolaisille rekisteröidyille liikuntaseuroille, jotka kuuluvat jäsenenä valtakunnalliseen liikuntajärjestöön tai yhdistykselle, joiden toiminta on pääasiassa liikuntatoimintaa. Myönnettäviä avustuslajeja ovat liikuntatoiminta-avustukset ja erityisryhmien liikuntatoiminta-avustukset sekä kohdeavustukset: liikuntatilojen vuokra-avustus, koulutusavustus, nuorten urheilijoiden stipendit, suunnistuskartta-avustus ja matalan kynnyksen maksuton liikuntatoiminta perheliikunnasta 20-vuotiaisiin. Tuki kohdistuu pääsääntöisesti alle 20-vuotiaiden toimintaan.

Vantaa: Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta myöntää harkintansa mukaan liikunta-avustuksia vantaalaisille urheiluseuroille sekä muille liikunta-alan toimijoille, joille on myönnetty avustuskelpoisuus eli oikeus hakea avustuksia.   Avustuksia myönnetään vantaalaisiin kohdistuviin liikuntatoimintoihin. Liikunta-avustusmuotoja ovat: toiminta-avustus liikuntajärjestöille, harrasteliikunnan kohdeavustus, soveltavan liikunnan kohdeavustus, Vantaan Kortteliliiga-avustus, vuokratuki, Vantaan markkinointituki liikuntaan sekä kilpa- ja huippu-urheilutuki edustusjoukkueille. 

Turku: Liikuntalautakunta tukee liikunta- ja urheiluseuroja sekä liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä erilaisilla avustuksilla. Liikuntalautakunnan avustusmuodot ovat avustus liikuntaolosuhteiden käyttöön, liikunta- ja urheiluseurojen toiminta-avustus, muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus, avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen, vammaisavustaja-avustus ja Nuoren urheilijan stipendi. Nuoren urheilijan stipendiä voivat hakea yksityishenkilöt. 

Tampere: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää liikunnan ja soveltavan liikunnan yleisavustusta Tampereella toimiville yhdistyksille, joiden toiminta keskittyy pääosin tamperelaisille suunnattuun terveyttä edistävään liikuntaan sekä siihen liittyvään kansalaistoimintaan. Liikunnan yleisavustusta myönnetään yhdistysten sääntöjen mukaiseen perustoimintaan. Soveltavan liikunnan yleisavustusta myönnetään yhdistyksille, jotka järjestävät soveltavaa liikuntatoimintaa Tampereella. Lisäksi liikuntaa tuetaan liikunnan projektiavustuksella, talviuintisaunojen hoitoavustuksella, uuden maksuttoman harrastustoiminnan kerta-avustuksella ja suunnistuskartta-avustuksella.   

Oulu: Liikuntapalvelut myöntää avustuksia liikunta seuroille ja yhdistyksille. Urheiluseurojen toiminta-avustusta ja erityisliikuntajärjestöjen toiminta-avustusta myönnetään ympärivuotiseen toimintaan. Kertaluontoisia projekti-, tapahtuma- ja kehittämisavustuksia tai erillisavustuksia ovat kohdeavustus erityisliikunnan osaamisen kehittämiseen, liikunnan edistämis- ja kehittämisavustus, suunnistuskartta-avustus, talviliikuntapaikan kunnossapitotuki, terveysliikunnan tapahtuma-avustus ja yksityisen liikuntapaikkarakentamisen investointiavustus. 

Yleisavustukset ja kohdeavustukset

Liikunnan toiminta-avustuksista vertaillaan yleisavustuksia ja kohdeavustuksia, jotka eivät sisällä olosuhteisiin liittyviä avustusmuotoja (tila-avustukset ja subventiot). Yleisavustuksia ovat ympärivuotiseen toimintaan kohdistetut avustukset. Kohdeavustuksia ovat kertaluontoiset projekti-, tapahtuma- ja kehittämisavustukset.

Kuutoskaupunkien liikunnan yleisavustukset vuonna 2024 olivat yhteensä 5,9 milj. euroa ja kohdeavustukset yhteensä 2,9 milj. euroa. Yleisavustukset olivat korkeimmat Helsingissä (2,2 milj. euroa)  ja matalimmat Oulussa (0,2 milj. euroa). Kohdeavustukset olivat korkeimmat Helsingissä (0,9 milj. euroa) ja matalimmat Oulussa (0,03 milj. euroa). Liikuntapalvelujen asukasta kohden suhteutetut yleisavustukset vaihtelivat Espoon 5 euron ja Oulun 1 euron välillä ja kohdeavustusten kustannukset Vantaan ja Tampereen 3 euron ja Oulun ja Turun alle 1 euron välillä.

Avustushakemukset

Kuntien liikuntapalvelut myöntävät liikunnan avustuksia avustushakemusten perusteella, joita kuutoskaupungeissa vuonna 2024 oli yhteensä 2 118 ja avustusmyöntöjä yhteensä 1 951. Avustusmyöntöjen osuus hakemuksista vaihteli Oulun 99 prosentin ja Espoon 87 prosentin välillä. Liikunnan avustuksia hakeneita yhteisöjä oli kuutoskaupungeissa vuonna 2024 yhteensä 1 074 ja väestöosuus vaihteli Turun 0,8 yhteisöä/ 1000 asukasta ja Espoon 0,3 yhteisöä/ 1000 asukasta välillä.

Yhden uimahallikäynnin subventointi

Kaupungit tukevat uimahalleja tarkoituksena subventoida eli laskea uimahallikäynnin hintaa. Uimahallien subventioihin sisältyy sisäinen vuokra, energiakustannukset, henkilöstömenot sekä muut siivouskulut, jotka on jaettu käyntimäärällä ja näin ollen käyntimäärä vaikuttaa kaupunkien subventio-osuuden määrään. Yhden uimahallikäynnin subventointi kuutoskaupungeissa vuonna 2024 vaihteli Vantaan 9,2 euron ja Turun 2,8 euron välillä. Helsingissä avustettavien uimahallien uimahallikäynnin subventointi oli 2,9 euroa/käynti ja Espoossa 9,1 euroa/käynti.

Yksikkökustannukset

Uimahallit

Uimahallien sisääntulohinta muodostuu nettotulojen ja edelleen vuokrattujen tilojen nettotulojen kävijää kohden lasketusta hinnasta. Uimahallien ilmaiskäynnit kuten esimerkiksi koulujen uimakoulukäynnit huomioidaan laskennassa käyntikertoina. Yhden uimarin jättämä sisääntulohinta kuutoskaupungeissa vuonna 2024 oli korkein Espoossa (5,43 euroa/käynti) ja matalin Vantaalla (1,53 euroa/käynti) Helsingissä avustettavien uimahallien sisääntulohinta oli 3,97 euroa/käynti ja Espoossa 2,85 euroa/käynti.