Vaikutukset ja rakenne

Liikunta-aktiivisuus

Kuntien tehtävänä on lisäksi asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen. Kuntien tulee terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Huolimatta kuntien panostuksesta olosuhteisiin liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu kasvattaen kuntien liikuntatoimien vastuuta entisestään varsinkin asukkaiden liikkumisen ja arki- ja hyötyliikunnan edistämisessä.

Liikunnan harrastaminen on selvästi jakautunutta sukupuolen mukaan ja kaikissa ikäryhmissä miehet ovat naisia aktiivisempia liikkumaan (THL, Kouluterveyskysely ja Terve Suomi -tutkimus, 2023). Tämän lisäksi nuoret jakautuvat paljon (vähintään tunnin päivässä) ja vähän (korkeintaan tunnin viikossa) liikkuviin (THL, Kouluterveyskysely 2023). Terveyden kannalta on merkitsevää, harrastetaanko liikuntaa hengästyttävällä tasolla.

Alakoululaisten liikunta-aktiivisuus

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 46,3 prosentin ja Turun 42,6 prosentin välillä vuonna 2023. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Oulun 52,5 prosentin ja Turun 40,3 prosentin välillä. Alakoululaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Oulun 40,3 prosentin ja Helsingin 38,4 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (5,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Espoossa (0,4 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudessa (5,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Espoon alakoululaisten tyttöjen osuudessa, joka on pysynyt samalla tasolla.

Yläkoululaisten liikunta-aktiivisuus

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 22,3 prosentin ja Vantaan 28,2 prosentin välillä vuonna 2023. Yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Espoon 18,7 prosentin ja Vantaan 24,2 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 25,5 prosentin ja Vantaan 32,1 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Tamperetta ja Espoota lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Helsingissä (-1,6 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereella (+0,5 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Helsingin hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien yläkoululaisten poikien osuudessa (-4,1 prosenttiyksikköä) ja eniten nousua Tampereen yläkoululaisten tyttöjen osuudessa (+3,8 prosenttiyksikköä).

Toisen asteen opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Vantaan 34,4 prosentin ja Helsingin 42,3 prosentin välillä vuonna 2023. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Vantaan 27,9 prosentin ja Espoon 34,7 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 42,7 prosentin ja Helsingin 54,1 prosentin ja välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Helsinkiä ja Oulua lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (-3,0 prosenttiyksikköä) ja nousua Helsingissä (+3,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Vantaan hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen miesopiskelijoiden osuudessa (-7,0 prosenttiyksikköä) ja nousua Vantaan naisopiskelijoiden osuudessa (+6,7 prosenttiyksikköä).

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 19,9 prosentin ja Helsingin ja Tampereen 29,1 prosentin välillä vuonna 2023. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Turun 15,9 prosentin ja Tampereen 22,2 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 22,7 prosentin ja Helsingin 35,7 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Tamperetta ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Espoossa (-4,5 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereella (+2,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Turun hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion miesopiskelijoiden osuudessa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereen naisopiskelijoiden osuudessa (+3,8 prosenttiyksikköä).

Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 49,6 prosentin ja Turun 55,8 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Helsingin 46,0 prosentin ja Turun 52,5 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 52,5 ja Turun 59,1 prosentin välillä.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Espoossa (-6,9 prosenttiyksikköä), Helsingissä (-4,7prosenttiyksikköä), Oulussa (-3,8 prosenttiyksikköä) ja Turussa (-1,9 prosenttiyksikköä).

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 57,8 prosentin ja Turun 68,0 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Oulun 50,9 prosentin ja Turun 65,8 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 63,9 ja Turun 69,7 prosentin välillä.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna vaihdellut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Helsingissä (-7,6 prosenttiyksikköä) ja Oulussa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Espoossa (+7,2 prosenttiyksikköä) ja Turussa (+3,4 prosenttiyksikköä).