Vaikutukset ja rakenne

Liikunta-aktiivisuus

Kuntien tehtävänä on lisäksi asukkaiden liikunta-aktiivisuuden seuraaminen. Kuntien tulee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (2021/612) 6 §:n mukaan valmistella hyvinvointikertomus hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Huolimatta kuntien panostuksesta olosuhteisiin liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu kasvattaen kuntien liikuntatoimien vastuuta entisestään varsinkin asukkaiden liikkumisen ja arki- ja hyötyliikunnan edistämisessä.

Liikunnan harrastaminen on selvästi jakautunutta sukupuolen mukaan ja kaikissa ikäryhmissä miehet ovat naisia aktiivisempia liikkumaan (THL, Kouluterveyskysely ja Terve Suomi -tutkimus, 2023). Tämän lisäksi nuoret jakautuvat paljon (vähintään tunnin päivässä) ja vähän (korkeintaan tunnin viikossa) liikkuviin (THL, Kouluterveyskysely 2023). Terveyden kannalta on merkitsevää, harrastetaanko liikuntaa hengästyttävällä tasolla.

Alakoululaisten liikunta-aktiivisuus

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 46,3 prosentin ja Turun 42,6 prosentin välillä vuonna 2023. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Oulun 52,5 prosentin ja Turun 40,3 prosentin välillä. Alakoululaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Oulun 40,3 prosentin ja Helsingin 38,4 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 4. ja 5. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (5,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Espoossa (0,4 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Helsingin vähintään tunnin päivässä liikkuvien alakoululaisten poikien osuudessa (5,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Espoon alakoululaisten tyttöjen osuudessa, joka on pysynyt samalla tasolla.

Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan MOVE!-mittauksen mukaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Tampereen 29,0 prosentin ja Turun 40,0 prosentin välillä vuonna 2023. Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen poikien osuudet vaihtelivat Espoon 28,1 prosentin ja Turun 40,6 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen osuudet vaihtelivat Tampereen 28,2 prosentin ja Vantaan 39,6 prosentin välillä.

Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut Vantaalla ja Tampereella, noussut Turussa, Oulussa ja Espoossa ja pysynyt samalla tasolla Helsingissä. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (-4,4 prosenttiyksikköä) ja nousua Turussa (+2,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Vantaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan poikien osuudessa (-6,8 prosenttiyksikköä) ja nousua Turun 5. luokan tyttöjen osuudessa (+5,8 prosenttiyksikköä).

Yläkoululaisten liikunta-aktiivisuus

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Tampereen 22,8 prosentin ja Oulun 21,8 prosentin välillä vuonna 2023. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Espoon 26,5 prosentin ja Turun 24,4 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Vantaan 21,0 prosentin ja Oulun 17,3 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Tampereella (+4,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Vantaalla (+3,2 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Turun vähintään tunnin päivässä liikkuvien yläkoululaisten poikien osuudessa (+4,7 prosenttiyksikköä) ja vähiten Vantaan yläkoululaisten tyttöjen osuudessa (+0,1 prosenttiyksikköä).

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 22,3 prosentin ja Vantaan 28,2 prosentin välillä vuonna 2023. Yläkoululaisten poikien osuudet vaihtelivat Espoon 18,7 prosentin ja Vantaan 24,2 prosentin välillä. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 25,5 prosentin ja Vantaan 32,1 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Tamperetta ja Espoota lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Helsingissä (-1,6 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereella (+0,5 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Helsingin hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien yläkoululaisten poikien osuudessa (-4,1 prosenttiyksikköä) ja eniten nousua Tampereen yläkoululaisten tyttöjen osuudessa (+3,8 prosenttiyksikköä).

Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan MOVE!-mittauksen mukaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 8. luokan oppilaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 32,2 prosentin ja Vantaan 45,2 prosentin välillä vuonna 2023. Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen poikien osuudet vaihtelivat Oulun 28,9 prosentin ja Turun 40,4 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen osuudet vaihtelivat Espoon 35,4 prosentin ja Vantaan 50,8 prosentin välillä.

Fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 8. luokan oppilaiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (+6,6 prosenttiyksikköä) ja laskua Turussa (-1,0 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Vantaan fyysiseltä toimintakyvyltä heikkojen 5. luokan tyttöjen osuudessa (+12,7 prosenttiyksikköä) ja laskua Turun 5. luokan poikien osuudessa (-3,7 prosenttiyksikköä).

Toisen asteen opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Vantaan 19,9 prosentin ja Oulun 16,3 prosentin välillä vuonna 2023. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen poikien osuudet vaihtelivat Helsingin 23,2 prosentin ja Oulun 19,7 prosentin välillä. Ammatillisen oppilaitoksen tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Vantaan 18,0 prosentin ja Tampereen 11,2 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa Helsinkiä lukuun ottamatta. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Tampereella (+3,0 prosenttiyksikköä) ja laskua Helsingissä (-3,2 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Tampereen vähintään tunnin päivässä liikkuvien ammatillisen oppilaitoksen poikien osuudessa (+6,8 prosenttiyksikköä) ja vähiten Helsingin ammatillisen oppilaitoksen tyttöjen osuudessa (-3,6 prosenttiyksikköä).

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Vantaan 34,4 prosentin ja Helsingin 42,3 prosentin välillä vuonna 2023. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Vantaan 27,9 prosentin ja Espoon 34,7 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 42,7 prosentin ja Helsingin 54,1 prosentin ja välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Helsinkiä ja Oulua lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Vantaalla (-3,0 prosenttiyksikköä) ja nousua Helsingissä (+3,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Vantaan hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien ammatillisen oppilaitoksen miesopiskelijoiden osuudessa (-7,0 prosenttiyksikköä) ja nousua Vantaan naisopiskelijoiden osuudessa (+6,7 prosenttiyksikköä).

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Turun 23,5 prosentin ja Oulun 17,6 prosentin välillä vuonna 2023. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukiolaisten poikien osuudet vaihtelivat Turun 27,5 prosentin ja Oulun 21,6 prosentin välillä. Lukiolaisten tyttöjen keskuudessa vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudet vaihtelivat Turun 20,7 prosentin ja Oulun 15,1 prosentin välillä.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna noussut kuutoskaupungeissa. Eniten nousua vuosina 2019–2023 on ollut Turussa (+8,9 prosenttiyksikköä) ja vähiten Oulussa (+4,3 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten nousua on ollut Turun vähintään tunnin päivässä liikkuvien lukiolaisten tyttöjen osuudessa (+8,3 prosenttiyksikköä) ja vähiten Oulun lukiolaisten tyttöjen osuudessa (+3,7 prosenttiyksikköä).

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 19,9 prosentin ja Helsingin ja Tampereen 29,1 prosentin välillä vuonna 2023. Poikien vastaavat osuudet vaihtelivat Turun 15,9 prosentin ja Tampereen 22,2 prosentin välillä. Tyttöjen keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 22,7 prosentin ja Helsingin 35,7 prosentin välillä.

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus on vuoteen 2019 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa Tamperetta ja Helsinkiä lukuun ottamatta. Eniten laskua vuosina 2019–2023 on ollut Espoossa (-4,5 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereella (+2,1 prosenttiyksikköä). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten laskua on ollut Turun hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa harrastavien lukion miesopiskelijoiden osuudessa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Tampereen naisopiskelijoiden osuudessa (+3,8 prosenttiyksikköä).

Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Espoon 49,6 prosentin ja Turun 55,8 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Helsingin 46,0 prosentin ja Turun 52,5 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Espoon 52,5 ja Turun 59,1 prosentin välillä.

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 20–64-vuotiaiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna laskenut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Espoossa (-6,9 prosenttiyksikköä), Helsingissä (-4,7prosenttiyksikköä), Oulussa (-3,8 prosenttiyksikköä) ja Turussa (-1,9 prosenttiyksikköä).

Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus kuutoskaupungeissa vaihteli Oulun 57,8 prosentin ja Turun 68,0 prosentin välillä vuonna 2023. Liian vähän liikkuvien miesten osuudet vaihtelivat Oulun 50,9 prosentin ja Turun 65,8 prosentin välillä. Naisten keskuudessa osuudet vaihtelivat Oulun 63,9 ja Turun 69,7 prosentin välillä.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuoteen 2020 verrattuna vaihdellut kuutoskaupungeissa. Laskua vuosina 2020–2023 on ollut Helsingissä (-7,6 prosenttiyksikköä) ja Oulussa (-6,2 prosenttiyksikköä) ja nousua Espoossa (+7,2 prosenttiyksikköä) ja Turussa (+3,4 prosenttiyksikköä).