Hyppää pääsisältöön
Päivitetty

Kustannukset

Kokonaiskustannukset

Valtiokonttori julkaisee vuosittain kuntien palveluluokkakohtaiset tilinpäätöstiedot (KKTPP) Tutkihallintoa.fi. Liikuntapalvelujen tilinpäätöstiedot raportoidaan Valtiokonttorille liikunta- ja ulkoilupalvelujen palveluluokkaan ja näin ollen kuutoskaupunkien palveluvertailussa olevat liikunta- ja ulkoilupalvelujen tilinpäätöstiedot sisältävät kaupunkien liikuntapalvelukokonaisuuden lisäksi kaikki muut kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalveluihin kohdistuneet kustannukset. Kun palveluluokkakohtaisia tietoja vertaillaan kuntien välillä, on muistettava, että erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjauskäytännöissä voivat heikentää tietojen vertailukelpoisuutta.

Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiluokittelussa liikuntapalvelujen kustannukset kuuluvat kulttuuritoimen tehtäväalueeseen. Tietojen ajallisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aiempien vuosien kustannukset korotetaan vertailuvuoden rahan arvoon eli deflatoidaan käyttämällä Tilastokeskuksen (SVT 2024) tuottamaa julkisten menojen hintaindeksiä tehtäväalueelle. Liikuntapalvelujen kustannukset korotetaan kuluvan vuoden arvoon eli deflatoidaan kulttuuritoimen hintaindeksin mukaan, 2015=100.

Nettokäyttökustannukset

Kuntien palveluluokkakohtaiset nettokäyttökustannukset koostuvat käyttökustannuksista, joista on vähennetty käyttötuotot.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä 291,7 miljoonaa euroa. Nettokäyttökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (113,7 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (26,7 miljoonaa euroa). liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut nettokäyttökustannukset vaihtelivat Espoon 179 € ja Vantaan 121 € välillä.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen nettokäyttökustannukset kuutoskaupungeissa vuonna 2021 olivat yhteensä 284,0 miljoonaa euroa, kun vertailtavat nettokäyttökustannukset vuonna 2023 olivat 291,7 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat vuoteen 2021 verrattuna nousseet Helsingissä, Espoossa ja Turussa ja laskeneet Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Asukaskohtaiset deflatoidut nettokäyttökustannukset ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 nousseet Helsingissä ja Espoossa ja laskeneet muissa kaupungeissa.

Käyttökustannukset

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttökustannukset koostuvat toimintakuluista, joihin on lisätty poistot ja  vyörytyskulut. Toimintakuluina ilmoitetaan henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakulut, avustukset sekä muut toimintakulut (mm. vuokrakulut).

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttökustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä 342,1 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (135,1 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (31,9 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut käyttökustannukset vaihtelivat Espoon 202 € ja Vantaan 143 € välillä.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttökustannukset kuutoskaupungeissa vuonna 2021 olivat yhteensä 321,0 miljoonaa euroa, kun vertailtavat käyttökustannukset vuonna 2023 olivat 342,1 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat vuoteen 2021 verrattuna nousseet kuutoskaupungeissa Oulua lukuun ottamatta. Asukaskohtaiset deflatoidut käyttökustannukset ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 nousseet Helsingissä, Espoossa ja Turussa ja laskeneet Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.

Käyttötuotot

Kuntien palveluluokkakohtaiset käyttötuotot koostuvat toimintatuotoista, joihin on lisätty valmistevarastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja vyörytystuotot. Kaupunkien tilinpäätöstietoihin toimintatuottoina ilmoitetaan myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttötuotot vuonna 2023 olivat yhteensä 50,4 miljoonaa euroa. Käyttötuotot olivat korkeimmat Helsingissä (21,5 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (5,2 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut käyttötuotot vaihtelivat Helsingin 32 € ja Oulun 20 € välillä.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen käyttötuotot vuonna 2021 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 36,8 miljoonaa euroa, kun vertailtavat käyttötuotot vuonna 2023 olivat 50,4 miljoonaa euroa. Deflatoidut tuotot ovat vuoteen 2021 verrattuna nousseet kaikissa kuutoskaupungeissa. Asukaskohtaiset deflatoidut käyttötuotot ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 nousseet kaikissa kuutoskaupungeissa.

Investointikustannukset

Investointikustannukset ovat hankintamenojen yhteissumma, jotka on aktivoitu tilivuoden taseeseen. Tällaisia aktivoitavia menoja ovat pitkävaikutteiset hankinnat, joita ei voida katsoa vain yhden tilivuoden toimintamenoiksi. Investointikustannukset koostuvat mm. rakennusten uushankinnasta ja korjausinvestoinneista, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankinnoista, maa- ja vesialueiden  hankinnoista ja parannusinvestoinneista, tietokoneohjelmistoista ja muista aineettomista hyödykkeistä.

Kaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannuksia vertailtaessa tulee ottaa huomioon, että kustannuksissa näkyy vain emokaupungin taseeseen merkityt investoinnit. Kaupungit voivat hankkia liikuntaolosuhteita myös konserniyhteisöiltä tai kaupunkikonserniin kuulumattomilta yksityisiltä toimijoilta ja liikunta- ja ulkoilupalveluille tulevat kustannukset näkyvät tässä tapauksessa pääasiassa toimintamenoissa tai palvelulle vyörytetyissä kustannuksissa. Kaupunkien investointitasoja vertailtaessa vertailujakso tulisi olla noin 10 vuotta, koska vuosittaiset investointitasot voivat vaihdella merkittävästi.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä 103,2 miljoonaa euroa. Investointikustannukset olivat korkeimmat Tampereella (33,2 miljoonaa euroa) ja matalimmat Turussa (3,3 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut investointikustannukset vaihtelivat Tampereen 132 € ja Turun 16 € välillä.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen investointikustannukset vuonna 2021 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 77,7 miljoonaa euroa, kun vertailtavat investointikustannukset vuonna 2023 olivat 103,2 miljoonaa euroa. Deflatoidut investointikustannukset ovat kuutoskaupungeissa vuoteen 2021 verrattuna nousseet Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta. Asukaskohtaiset deflatoidut investointikustannukset ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 nousseet Espoota ja Helsinkiä lukuun ottamatta.

Henkilöstökustannukset

Henkilöstökustannukset sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan, palkkion tms. perusteella määräytyvät kulut, kuten eläkekulut, sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut. Kaupunkien henkilöstökustannusten määrään vaikuttaa palvelun järjestämistapa ja mikäli toimintaa hankitaan ostopalveluna, henkilöstökulut kirjautuvat palvelujen ostoina. Erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjaamiskäytännöt heikentävät vertailukelpoisuutta kaupunkien välillä.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannuksia vertailtaessa on huomioitava, että Helsingin ja Tampereen henkilöstökulujen suhteelliseen suuruuteen vaikuttaa palvelun tuottaminen omana palveluna.  Oulu, Turku ja Espoo tuottavat palveluita ostopalveluina ja vuokratyövoiman kustannukset kirjautuvat palvelujen ostona eikä henkilöstökustannuksina.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä 67,0 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (31,4 miljoonaa euroa) ja matalimmat Oulussa (2,7 miljoonaa euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut henkilöstökustannukset vaihtelivat Helsingin 47 € ja Oulun 12 € välillä.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen henkilöstökustannukset vuonna 2021 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 66,3 miljoonaa euroa, kun vertailtavat henkilöstökustannukset vuonna 2023 olivat 67,0 miljoonaa euroa. Deflatoidut kustannukset ovat vuoteen 2021 verrattuna nousseet Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ja laskeneet Turussa ja Tampereella. Asukaskohtaiset deflatoidut henkilöstökustannukset ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 nousseet Helsingissä, laskeneet Espoossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa ja pysyneet samalla tasolla Vantaalla.

Avustuskustannukset

Avustuskustannukset sisältävät yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset, joita ovat mm. yhdistyksille ja seuroille maksettavat toiminta-avustukset. Helsingin avustusten kokonaismäärä käsittää myös laitosavustukset, joita on myönnetty kaupunkikonsernin laitoksille (yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt). Valtionkonttorin kuntataloustilastoissa yhteisöille myönnetyt avustukset huomioidaan kokonaisuutena, mutta tässä palveluvertailussa tarkastellaan pääasiallisesti lukua ilman laitosavustuksia paremman vertailtavuuden vuoksi. Kuutoskaupunkien suurin tukimuoto on kaupunkien ilmaiset tai hyvin matalat liikuntatilojen hinnat liikunta- ja urheiluseuroille.

Kuutoskaupunkien liikunta- ja ulkoilupalvelujen avustuskustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä 17,9 milj. euroa. Avustuskustannukset olivat korkeimmat Helsingissä (8,2 milj. euroa ja lisäksi laitosavustukset 16,1 milj. eroa) ja matalimmat Oulussa (0,7 milj. euroa). Liikunta- ja ulkoilupalvelujen asukasta kohden suhteutetut avustuskustannukset vaihtelivat Espoon 15,6 € ja Oulun 3,4 € välillä ja Helsingin laitosavustusten kustannukset asukasta kohden olivat 23,9 €.

Vuoden 2023 rahan arvoon korotetut liikunta- ja ulkoilupalvelujen avustuskustannukset vuonna 2021 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 21,5 milj. euroa, kun vertailtavat avustuskustannukset vuonna 2023 olivat 17,9 milj. euroa. Deflatoidut avustuskustannukset ovat vuoteen 2021 verrattuna laskeneet kaikissa kuutoskaupungeissa Turkua lukuun ottamatta. Asukaskohtaiset deflatoidut avustuskustannukset ovat vastaavasti vuosina 2021–2023 laskeneet kaikissa kuutoskaupungeissa Turkua lukuun ottamatta.

Harrastamiseen liittyvät avustukset ja subventiot

Kunnan tulee liikuntalain (390/2015) mukaan luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta. Kuutoskaupunkien liikuntapalveluissa luodaan edellytyksiä liikunnan kansalaistoiminnalle myöntämällä avustuksia liikunta- ja urheiluseuroille sekä muille yhdistyksille. Lisäksi toimintaa tuetaan ja mahdollistetaan myöntämällä subventoituja käyttövuoroja liikuntapalvelun hallinnoimiin liikuntapaikkoihin sekä koulujen liikuntasaleihin ilta- ja vapaa-ajankäytön osalta. 

Yhden uimahallikäynnin subventointi

Kaupungit tukevat uimahalleja tarkoituksena subventoida eli laskea uimahallikäynnin hintaa. Uimahallien subventioihin sisältyy sisäinen vuokra, energiakustannukset, henkilöstömenot sekä muut siivouskulut, jotka on jaettu käyntimäärällä ja näin ollen käyntimäärä vaikuttaa kaupunkien subventio-osuuden määrään. Yhden uimahallikäynnin subventointi kuutoskaupungeissa vuonna 2023 vaihteli Vantaan 9,90 euron ja Turun 4,36 euron välillä. Helsingissä avustettavien uimahallien uimahallikäynnin subventointi oli 2,15 euroa/käynti.

Yksikkökustannukset

Uimahallit

Uimahallien sisääntulohinta muodostuu nettotulojen ja edelleen vuokrattujen tilojen nettotulojen kävijää kohden lasketusta hinnasta. Uimahallien ilmaiskäynnit kuten esimerkiksi koulujen uimakoulukäynnit huomioidaan laskennassa käyntikertoina. Yhden uimarin jättämä sisääntulohinta kuutoskaupungeissa vuonna 2023 oli korkein Tampereella (3,26 euroa/käynti) ja matalin Oulussa (1,79 euroa/käynti) Helsingissä avustettavien uimahallien sisääntulohinta oli 3,75 euroa/käynti.