Kustannukset
Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset
Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset koostuvat kuntien varhaiskasvatuksen järjestämiseen kohdistamista kustannuksista. Kunnallisen varhaiskasvatuksen palvelujen kokonaiskustannukset sisältävät pääasiassa kaupunkien tilinpäätösten mukaiset bruttokustannukset ilman yleishallinnon vyörytyseriä.
Yksityisestä varhaiskasvatuksesta kustannuksissa on mukana kunnan palveluntuottajille maksamat tuet (yksityisen hoidon tuki, palveluseteli ja kuntalisät), ostopalvelusopimusten mukaiset maksut sekä kaupungissa yksityisen varhaiskasvatuksen hallinnointiin kohdistuvat kustannukset. Asiakkaiden palveluntuottajille maksamia maksuja ei ole mahdollista sisällyttää yksityisten palveluntuottajien kustannuksiin, sillä niiden euromäärä ei ole kunnilla tiedossa. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen kustannukset eivät ole edellä mainittujen eroavuuksien takia vertailukelpoisia. Varhaiskasvatusjärjestelmän kustannuksiin sisältyy myös lasten kotihoidon tuen kustannukset. Avoimen varhaiskasvatuksen kustannukset eivät sisälly varhaiskasvatusjärjestelmän kokonaiskustannuksiin. Tarkempaa tietoa kustannusten koontiperusteista määritelmissä.
Varhaiskasvatusjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat lähes 1,5 miljardia euroa vuonna 2024. Varhaiskasvatuksen järjestämisen kokonaiskustannukset kasvoivat vuonna 2024 kuutoskaupungeissa 2,7 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Palveluiden järjestämisen kokonaiskustannusten kehitykseen vaikutti muun muassa palvelutarpeen muutokset, palkankorotukset ja yleinen kustannustason nousu.
Kunnallisessa päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannukset
Kunnallisessa päiväkodissa järjestetyn varhaiskasvatuksen kustannuksia tarkasteltaessa kustannusten jakajana käytetään laskennallisten lasten määrää (ks. määritelmät). Tällä menettelyllä kunnallisten päiväkotien yksikkökustannukset saadaan vertailukelpoisemmiksi.
Kunnallisten päiväkotien kustannustenkehityssuuntana on ollut kaupunkien välisten kustannuserojen kaventuminen. Yhtenä selittävänä tekijänä on ollut palvelutarpeen ja kustannusten kasvu. Tämän lisäksi myös lainsäädännön tiukentuminen on vaikuttanut kuutoskaupunkien palvelujen ja palvelun tuottamistapojen yhdenmukaistumiseen.
Kokonaiskustannukset laskennallista lasta kohden olivat vuoden 2024 lopussa keskimäärin 13 425 euroa. Kustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat Tampereen 12 625 eurosta Vantaan 13 506 euroon. Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta kustannukset laskennallista lasta kohden nousivat edellisvuodesta kuutoskaupungeissa.
Kunnallisten päiväkotien kustannusrakenne vaihtelee muun muassa tukipalvelujen erilaisten järjestämistapojen takia. Henkilöstökustannuksiin sisältyvät päiväkotien henkilöstökustannukset. Päiväkotien osuus varhaiskasvatuksen yhteisistä henkilöstökustannuksista (varhaiskasvatuksen johto- ja hallintohenkilöstö) sisältyy kohtaan ”muut kustannukset”.
Henkilöstökustannukset ovat suurin päiväkodeissa järjestetyn varhaiskasvatuksen menoerä. Vuonna 2024 keskimäärin 65,2 prosenttia kuutoskaupunkien kokonaiskustannuksista oli henkilöstökustannuksia. Henkilöstökustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat kuutoskaupungeissa Helsingin 8 805 eurosta Turun 9 915 euroon. Turun osalta eroa selittää se, että laitoshuollonhenkilöstö on varhaiskasvatuksen henkilöstöä, kun muissa kuutoskaupungeissa tukipalvelut ostetaan muulta palveluntuottajalta. Henkilöstökustannusten eroavaisuuksia selittää osaltaan erot kaupunkien päiväkotien henkilöstörakenteen muutoksen etenemisessä.
Tilakustannusten osuus kunnallisten päiväkotien kustannuksista vaihteli Turun 15,5 prosentista Espoon 21,5 prosenttiin. Tilakustannuksista suurin osa on sisäisiä vuokria kunnan toimitiloja hallinnoivalle yksikölle. Tilakustannuksiin vaikuttavat muun muassa päiväkoteihin sijoitettavien lasten lukumäärä, vuokran määritys, neliöhinta lasta kohden, tehdyt peruskorjaukset ja uudet tilat. Tukipalvelujen eli ateria- ja puhtauspalvelujen kulujen osuus päiväkotien kokonaiskustannuksista vaihteli Turun 6,6 prosentista Espoon 12,4 prosenttiin.
Kunnallisen perhepäivähoidon kustannukset
Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat keskimäärin 15 426 euroa. Ryhmäperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun osalta keskimäärin 23 486.
Yksityisen varhaiskasvatuksen kustannukset
Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteli
Palveluseteli on yleisin tapa toteuttaa yksityistä varhaiskasvatusta. Vuonna 2024 palvelusetelijärjestelmän kustannukset lasta kohden olivat Turussa 14 917 euroa, Tampereella 13 773, Oulussa 12 933 euroa, Espoossa 12 025 euroa ja Vantaalla 11 977 euroa. Kaikissa viidessä kaupungeissa kustannukset lasta kohden nousivat edellisvuodesta.
Kuntien väliseen eroon kustannuksissa vaikuttaa kuntakohtaisen setelin arvon lisäksi muun muassa palvelusetelin saaneiden perheiden tulot. Mitä suuremmat tulot perheellä on, sitä pienempi on kunnan maksama osuus. Lisäksi yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten tuen tarpeet vaikuttavat palvelusetelikustannuksia nostavasti. Palvelusetelin kustannukset ovat kunnalle nettokustannuksia eikä niitä voi verrata tässä raportissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.
Yksityisen hoidon tuki
Yksityisen hoidon tuen kustannukset lasta kohden olivat vuonna 2024 kuutoskaupungeissa keskimäärin 8 289 euroa. Kustannukset vaihtelivat Oulun 4 182 eurosta Espoon 11 893 euroon. Kustannukset lasta kohden nousivat Oulua lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa. Kustannukset ovat nettokustannuksia eikä niitä voi verrata tässä raportissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.
Kunnan ostopalveluna hankkima varhaiskasvatus
Ostopalveluna hankitun varhaiskasvatuksen kustannukset vuonna 2024 olivat kuutoskaupungeissa yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, joka oli 20,6 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kustannukset nousivat Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa kuutoskaupungeissa. Kustannukset ovat osittain nettokustannuksia eikä niitä voi suoraan verrata tässä raportoinnissa esitettyihin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin, joihin sisältyy asiakasmaksun osuus.
Kotihoidon tuen kustannukset
Kotihoidon tuen kustannukset lasta kohden vuonna 2024 olivat kuutoskaupungeissa keskimäärin 6 304 euroa. Kustannukset lasta kohden vaihtelivat Vantaan 5 848 eurosta Espoon 6 767 euroon.
Kunnat päättävät itsenäisesti kuntalisien maksamisesta, maksamisen ehdoista ja kuntalisän suuruudesta. Lasten kotihoidon tuen kunnallista lisää maksettiin vuonna 2024 Helsingissä ja Espoossa. Tampereella on käytössä lasten kotihoidon tuen kuntalisän osalta ainoastaan alle 3-vuotiaan sairaan lapsen hoitotuki. Vuonna 2024 kunnallisen lisän osuus kotihoidon tuen vuosikustannuksista lasta kohden oli Espoossa 16,3 prosenttia, Helsingissä 11,2 prosenttia ja Tampereella 0,2 prosenttia.