Varhaiskasvatus kuutoskaupungeissa
Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen elämän ja hyvinvoinnin sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän tärkeänä osana on tiedostettu suomalaisessa yhteiskunnassa. Jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen kehityksen ja oppimisen tukena on turvattu lainsäädännöllisin uudistuksin ja asemoimalla varhaiskasvatus osaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaiskoulutusjärjestelmää.
Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö
Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Varhaiskasvatus on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa 1.1.2013 alkaen. Lain myötä varhaiskasvatus tuli entistä vahvemmin osaksi kasvatus- ja koulutuspalveluja.
Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi 1.8.2015 voimaan tulleella lainmuutoksella (580/2015). Laissa käsite varhaiskasvatus korvasi käsitteen päivähoito ja laissa korostettiin lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitettiin lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lakiin kirjattiin selkeästi varhaiskasvatuksen kattavat tavoitteet. Lain myötä paikallisten ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen tuli velvoittavaksi. Myös varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa.
Varhaiskasvatuksen järjestäminen kuutoskaupungeissa
Varhaiskasvatuspalvelut koostuvat:
- kunnallisesta ja kunnan hankkimasta varhaiskasvatuksesta
- palvelusetelillä järjestetystä
- yksityisen hoidon tuella tuetusta varhaiskasvatuksesta
- lisäksi varhaiskasvatuspalveluihin sisältyy myös esiopetus.
Varhaiskasvatuksen järjestelmään sisältyy myös lasten kotihoidon tuki ja avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, esimerkiksi kerho-, leikkipuisto- ja avoin päiväkotitoiminta. Lasten kotihoidon tuki on vaihtoehto varhaiskasvatuspalveluille, kun perheessä on alle kolmevuotias lapsi. Perhe voi saada kotihoidon tukea perheen lasten ollessa esiopetuksessa tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnassa.
Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuslakiin tuli 16.12.2021 lasten tukemiseen liittyen merkittäviä muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.8.2022. Muutoksen myötä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista, tuen muodoista, tukipalveluista, hallintopäätöksen antamisesta sekä muutoksenhausta.
Kuutoskaupungeissa varhaiskasvatuksessa annettava tuki toteutetaan inklusiivisesti osana varhaiskasvatuksen toimintaa. Tukemisen rakenteet suunnitellaan siten, että lapsen tarvitsema tuki voidaan järjestää mahdollisimman pitkälle niin, että lapsen ei tarvitse vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa.
Kuutoskaupunkien varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 7 699 tukea tarvitsevaa lasta, joiden tuen tarpeesta on tehty hallintopäätös. Tukea saavista lapsista 92,2 prosenttia (7 100 lasta) oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
henkilöstö
Keskeinen rooli lasten tukemisessa on varhaiskasvatuksen erityisopettajilla, joita työskentelee lisäresurssina varhaiskasvatuksen toimipaikoissa sekä lasten tuen järjestämisen ja konsultoinnin tehtävissä. Vuonna 2023 työskenteli Helsingissä 123, Espoossa 93, Vantaalla 71, Turussa 26, Tampereella 45 ja Oulussa 62 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Lisäksi erityisryhmissä ja integroiduissa erityisryhmissä työskenteli Helsingissä 95, Espoossa 29, Vantaalla 41, Turussa 26, Tampereella 8 ja Oulussa 1 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
Erityispedagogisen tuen lisäksi on lasten tukemiseen kohdennettua lisähenkilöstöä, esimerkiksi erityisavustajia, lasten tuen lastenhoitajia ja taide- ja liikuntapedagogeja. Tukitoimena käytetään myös lasten ja henkilöstön välisen suhdeluvun väljentämistä tai muita ryhmäkoon pienentämisen järjestelyjä, kuten pienennettyjä ryhmiä.