Nuorisopalvelut kuutoskaupungeissa

Nuorisopalveluja koskeva lainsäädäntö

Kuntien nuorisotoimien säädöspohja rakentuu perustuslain, kuntalain ja erityislainsäädännön kokonaisuudelle. Perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan kansalaisten perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset perusoikeudet, ja niihin sisältyvät koulutuksen ohella laajasti erilaiset ihmisten itsensä kehittämisen mahdollisuudet sekä kaikki sivistyspalvelut, nuorisotyö mukaan lukien. Tarkemmin näiden oikeuksien toteuttamisesta säädetään nuorisolaissa.

Nuorisolain (1285/2016) tavoitteina on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö.

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisopolitiikalla taas viitataan nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Kuntien tulee toimintaa järjestäessään ottaa huomioon niin nuorisolain 2 §:n tavoitteet ja lähtökohdat kuin paikalliset olosuhteet.

Lainsäädännössä ei määritellä kunnallisen nuorisotyön mahdollisia toimintamuotoja. Lainsäädännön mukaan kuntien nuorisotyön piiriin voivat kuulua esimerkiksi nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien sekä tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen, nuorisoyhdistysten tukeminen, liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus, nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö.

Nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestäessään kunnan tulee tehdä tarvittavaa yhteistyötä nuorten itsensä lisäksi heidän perheidensä kanssa. Lisäksi kuntien on tehtävä yhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien viranomaisten, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Kunnat ovat keskenään erilaisia, ja ne voivat organisoida nuorisotyön palvelut eri tavoin. Ne voivat järjestää laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä. Kunnat voivat myös tuottaa itse järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut tai hankkia niitä muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa kunnan on käytettävä aina itse. Se, ettei kunnille erikseen määritellä järjestettäviä nuorisotyön ja -toiminnan muotoja, vahvistaa kuntien omia mahdollisuuksia paikallisiin olosuhteisiin sopivan työn ja toiminnan kehittämisessä.
Etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ovat kunnille vapaaehtoisia tehtäviä. Kun kunta päättää järjestää näitä palveluita, on niitä järjestettävä nuorisolain mukaisesti.

Nuorisopalvelujen järjestäminen kuutoskaupungeissa

Kuutoskaupunkien nuorisopalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Esimerkiksi kaupungin maantieteellinen koko ja sijainti voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Alla on kuvattu kuutoskaupunkien nuorisopalvelujen organisaatio- ja palvelurakenteita.

Helsinki

Helsingin kaupungissa nuorisopalvelut sijoittuu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle omana palvelukokonaisuutenaan kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden rinnalle.

Nuorisopalvelukokonaisuus huolehtii Helsingissä nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta.
Nuorisotyötä ohjaavat useat eri ohjelmat, kuten nuorisotyön perussuunnitelma (NUPS), nuorisopalveluiden palvelustrategia sekä kaupunkistrategia. Toimintasäännön mukaisesti nuorisopalvelukokonaisuuden tehtävänä on vahvistaa nuorten toimijuutta, työskennellä yhteisöjen ja nuorten ryhmien kanssa, innostaa nuoria vaikuttamiseen ja omaehtoiseen toimintaan sekä toimia nuoruuden edunvalvojana ja vaikuttaa nuoruuden elinoloihin.

Nuorisopalvelukokonaisuutta johtaa nuorisoasiainjohtaja, joka vastaa nuorisolain edellyttämästä monialaisesta yhteistyöstä nuorten palveluissa.

Nuorisopalvelukokonaisuus jakautuu kolmeen nuorisotyön palvelualueeseen, joita johtaa aluepäälliköt. Palvelualueet huolehtivat oman alueensa nuorisotyöstä. Lisäksi itäinen nuorisotyö huolehtii nuorisojärjestöjen ja nuorisotoiminnan tukemisesta, pohjoinen etsivän nuoristyön toimeenpanosta ja läntinen Suomen harrastamisen mallin toimeenpanosta.

Nuorisotyö palvelualueilla tehdään nuorisotyöyksiköissä, joita on kaikkiaan 19. Nuorisotyöyksiköissä toteutetaan laajasti monenlaista nuorisotyötä, kuten avointa nuorisotalotoimintaa, kohdennettua nuorisotyötä, osallisuus ja vaikuttamistoimintaa, koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä, etsivää ja jalkautuvaa nuorisotyötä, ympäristötoimintaa, ruotsinkielistä nuorisotyötä ja nuorten tapahtumia. Nuorten osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tuetaan nuorten osallistuvan budjetin avulla. Lisäksi nuorisopalveluissa tehdään nuorisotyön kehittämistä ajankohtaisissa kehittämisprojekteissa. Nuorisojärjestöjen ja nuorten ryhmien avustaminen ja tukeminen on keskitetty kumppanuusyksikköön.

Nuorisopalveluissa on lähes 400 työntekijää (sisältäen määräaikaiset työntekijät) sekä noin 65 tilaa ja toimipaikkaa. Avointa toimintaa järjestäviä nuorisotaloja on 39. Muita toimipaikkoja ovat mm. Fallkullan kotieläintila, Kumpulan koulukasvitarha, Tiivistämö -tapahtumatila, moottori- ja mopohallit, leirisaaret ja –paikat sekä skeittihalli.

Nuorisopalveluiden tuloksellisuutta seurataan talousarviotavoitteissa, kuten kaupunkiyhteisissä tavoitteissa ja sitovissa tavoitteissa. Nuorisopalveluilla on omia vuosittaisia tavoitteita, joita seurataan talousarvion toteutumisen seurannan yhteydessä. Lisäksi seurataan erilaisia toiminnan suoritemittareita, kuten toiminnan osallistumiskertoja, yksilöllisesti tuettujen nuorten prosessien määriä sekä pienryhmien määriä.

Tulosbudjetti vuonna 2023 oli 36,042 milj.€. Budjetti koostuu palkoista (noin puolet), palveluiden ostoista, aineista ja tarvikkeista, avustuksista (2,8 milj.€) ja muista toimintakuluista (tilavuokrat n. 8 milj.€). Ulkopuolista rahoitusta tulee sisään vajaa 3,2 milj.€, joka kohdistuu erityisesti etsivään nuorisotyöhön, osaamiskeskus Verkeen ja Harrastamisen Suomen malliin.

Espoo

Espoon nuorisopalvelut sijoittuu Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan suomenkielisen toisen asteen koulutus- ja nuorisopalvelut tulosyksikköön. Henkilöstöä Espoon nuorisopalveluissa on noin 130 ja nuorisopalveluita johtaa nuorisopalvelupäällikkö. Espoon nuorisopalveluiden palvelukokonaisuudet ovat Alueellinen nuorisotyö pääasiassa 9-17-vuotiaille, Ohjaamotalo 16-30-vuotiaille ja Nuorisotyötä tukevat palvelut.

Alueellista nuorisotyötä (oma tuotanto) toteutetaan 18 nuorisotilassa ja 2 liikkuvan nuorisotyön yksikössä viidellä (5) alueella. Avoimen toiminnan lisäksi alueellisessa nuorisotyössä toteutetaan pienryhmätoimintaa, kohdennettua pienryhmätoimintaa, tapahtumia, kouluyhteistyötä, lähialueen jalkautumista ja mopotoimintaa. Liikkuvan nuorisotyön yksiköt ovat paketti- ja matkailuauto (2), jotka vievät toimintaamme katvealueiden, kuten Pohjois-Espoon nuorille. Toimintaa toteutetaan myös koulujen loma-aikoina. Toimintamme keskiössä on nuorten osallisuus ja toiminnan sisältöä ja budjettia suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Sateenkaarevaa toimintaa toteutamme yhteistyössä Helsinki Priden ry. kanssa. (kumppanuus).

Ohjaamotalon toiminnassa tuetaan nuorten opiskelua, työllistymistä ja elämänhallintaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Keskeiset Ohjaamotalon palvelut ovat nuorten tieto- ja neuvonta Starttipisteellä (oma tuotanto, osto, kumppanuus), Etsivä nuorisotyö (oma), Jalkautuva etsivä nuorisotyö (oma), Omnia kuntayhtymän työpajatoiminta (osto), Helsingin diakonissalaitoksen Vamos Espoon toteuttama intensiivinen yksilö- ja ryhmävalmennus (osto) sekä nuorten oppivelvollisuuden tukeminen (oma).

Nuorisotyötä tukevat palvelut sisältävät loma-ajan toiminnan koordinoinnin, kulttuurisen nuorisotyön, digitaalisen nuorisotyön (Discord-toiminta), kestävän nuorisotyön, osallisuuden edistämisen (osallistuva budjetointi Manimiitti) ja Nuorisovaltuuston tukemisen sekä Järjestötoiminnan tukemisen kokonaisuudet. Nuorisotyötä tukevien palvelujen henkilöstö tukee ja koordinoi em. kokonaisuuksien toteuttamista nuorisopalveluissa.

Nuorisojärjestöjen ja-yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin sekä kumppanuusrahan avulla. Kesä- ja yritysseteleiden kautta tuetaan nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Nuorisotilojen ja leirikeskusten (2) käyttö sekä leirivälinelainaamo kuuluvat järjestötoiminnan tukemisen kokonaisuuteen.
Kansainvälistä nuorisotyötä toteutetaan Erasmus+ youth-ohjelman rahoituksella, jota haetaan vuosittain.

Kouluissa tehtävää nuorisotyötä toteutetaan koulunuorisotyöhankkeessa Avi:n rahoituksen avulla. Espoossa Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta harrastustoiminnasta vastaa Kulttuurin tulosyksikkö. K-0 +Espoo kiusaamiseen puuttuvaa toimintaa (osto) toteuttaa Aseman Lapset ry. kasvun ja oppimisen toimialalla.

Nuorisopalveluissa toiminnan toteutumista seurataan kuukausitasolla palvelutuote-lukujen avulla Alueellisen nuorisotyön ja Ohjaamotalon osalta. Palvelutuotteiden suorite on nuorten kohtaamiskerrat. Kohtaamiskertoihin sisältyy sekä kasvokkain että verkossa tapahtuneet kohtaamiskerrat. Järjestötoiminnan tukemisen seurantaa kehitetään edelleen, tällä hetkellä toteutumisen suoritteet saadaan kerran vuodessa.

Vantaa

Nuoriso- ja yhteisöpalvelut kuuluvat Vantaalla kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalle omana palvelualueenaan. Nuoriso- ja yhteisöpalvelujen palvelukokonaisuutta johtaa nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja. Nuorisotyötä toteutetaan nuoriso- ja yhteisöpalveluiden palvelualueella kahdessa palveluyksikössä, alueellisessa nuorisotyössä ja nuorten aikuisten palveluissa. Lisäksi nuoriso- ja yhteisöpalveluiden palvelualueeseen kuuluu myös yhteisöpalveluiden palveluyksikkö, jonka vastuualueilla ovat asukastilat, yhteinen pöytä (ruoka-apu) sekä sovittelutoiminta.

Alueellisessa nuorisotyössä toteutamme avointa nuorisotilatoimintaa nuorisotiloilla, taide- ja kulttuuritoimintaa kulttuurisen nuorisotyön keskuksessa sekä koulunuorisotyötä. Nuorten aikuisten palveluissa toteutamme työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, valmentavaa nuorisotyötä kuten yksilövalmennusta, oppilaitosnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi toteutamme nuorisotyötä jalkautumalla kohtaamaan nuoria heidän arkiympäristöissään. Nuorten kansalaistoimintaa tuetaan toiminta- ja kohdeavustuksin.

Nuorten toimintaan tarkoitettuja tiloja nuorisotilojen lisäksi ovat leirikeskukset, joita Vantaalla on kaksi. Vantaalla toimii nuorisolain mukainen monialainen yhteistyöverkosto nuoriso- ja yhteisöpalveluiden kokoamana. Nuorisovaltuuston tuki kuuluu kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla yhteisten palveluiden palveluyksikköön. Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa järjestetään nuorisolain mukaisesti elinikäisen oppimisen palvelualueella.

Työntekijöitä nuorisotyössä on 151 (sisältäen määräaikaiset työntekijät). Nuorisotiloja on 13, yksi kulttuurisen nuorisotyön keskus sekä työpajatoiminnan tiloja kolme ja leirikeskuksia kaksi.

Vantaan kaupunki tukee järjestöjen ja muiden toimijoiden nuorisotoimintaa toiminta- ja kohdeavustuksin. Avustuksia voi saada esimerkiksi tapahtumiin, projekteihin sekä leiri- ja retkitoimintaan. Alueelliset nuorisotilat, asukastilat sekä nuorten työpajojen tilat ovat merkittävä alueellinen kohtaamispaikka kaikenikäisille vantaalaisille tilavarausten myötä. Näitä tiloja (nuorisotiloja) on mahdollista varata järjestöjen, yhdistysten ja asukkaiden omaehtoiseen käyttöön Timmi-tilavarausjärjestelmästä. Leirikeskuksia vuokrataan pääsääntöisesti vantaalaisille nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöille sekä vapaa-ajan järjestöille (kulttuuri ja liikunta).

Turku

Turun kaupungin nuorisopalvelujen organisaatio koostuu neljästä vastuualueesta:
Kehittäminen ja johdon tuki -vastuualueen tehtävänä on johtaa ja koordinoida palvelualueen strategisia kehittämisprojekteja, tarjota sujuvia tukipalveluja nuorisopalvelujen muulle organisaatiolle sekä tuottaa ja analysoida tietoa nuorten toimintaympäristöstä ja palveluista. Lisäksi yksikön vastuulle kuuluvat nuorisojärjestöjen avustukset ja järjestöyhteistyö, ulkopuolisen rahoituksen projektit, nuorisopalveluiden leirialueiden hallinnointi, hankinnat sekä Turun nuorisovaltuustotoiminnan koordinointi.

Alueellisen nuorisotyön vastuualue vahvistaa nuorten hyvinvointia eri puolilla kaupunkia. Alueellisen nuorisotyön kohderyhmä on 8-18- vuotiaat nuoret. Perinteisestä nuorisotalosta ollaan siirtymässä kohti moninaisempaan palvelukenttää. Nuorisotiloja on kauppakeskuksissa, ostopalveluina ja uudet nuorisotilat ovat usein monitoimitaloissa. Monitoimitiloissa eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu ja myös kouluissa tehtävän nuorisotyön tarve kasvaa. Alueellisen toiminnassa vahvistetaan alueellista hyvinvointia ja yhteistyötä. Toiminnassa mahdollistetaan harrastustoimintaa tuomalla erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja -kokeiluja alueellisiin toimipaikkoihin, lähelle nuoria.

Aluetoiminnassa ovat tärkeässä roolissa myös erilaiset aktivoivat retket ja vierailut, joilla pyritään laajentamaan nuorten kokemuksia oman elinpiirin ulkopuolelle ja tarjoamaan edullisesti tai maksuttomasti mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Alueellisen nuorisotyön tavoitteena on myös kaveruuden lisääminen eli nuorten yksinäisyyden vähentäminen. Nuorten sosiaalisia taitoja vahvistetaan ja toiminnassa korostetaan ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä.
Aluenuorisotyö tuottaa myös koulunuorisotyön, e-sports toiminnan, digitaalisen nuorisotyön ja skeittihalli Cuben palvelut nuorille.
Aluenuorisotilat ovat merkittävä kolmannen sektorin toimintakenttä. Lähes kaikki nuorisotilat ovat kaupunkilaisten kolmannen sektorin ja kaikkien kaupunkilaisten avoimessa käytössä.

Kulttuurisen nuorisotyön vastuualue tavoittaa laajat ikä- ja kohderyhmät. Asiakkaita ovat eri-ikäiset nuoret sekä lapset ja lapsiperheet. Kulttuurisen nuorisotyön tavoitteena on mahdollistaa taiteen, luovuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Keskeistä on nuorten harrastamisen ja omaehtoisen tekemisen vahvistaminen, sosiaalinen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuuriin ja taiteen menetelmin. Lastenkulttuuritoiminnalla ja kulttuurisella nuorisotyöllä on vahva ennaltaehkäisevän työn rooli, ja palveluilla tavoitetaan myös tuen tarpeessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Palveluja tuottavat eri taiteen alojen ja nuorisotyön ammattilaiset, taide ja musiikki nuorisotyön ja välineitä. Tarvittaessa palveluohjataan muihin palveluihin ja tukitoimintoihin.

Kulttuurisen nuorisotyön palveluja tuotetaan Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa, Vimmassa ja Auran Panimolla. Palvelumuotoja ovat mm. Monipuolinen kaikille suunnattu harrastusryhmätoiminta ja avoin toiminta sekä esitys- ja tapahtumatoiminta. Ryhmätoimintaa tuotetaan myös varhaiskasvatukselle ja kouluille sekä räätälöidyille ryhmille. Paljon toimintaa tapahtuu myös taidetilojen seinien ulkopuolella ja palveluja tehdään yhdessä kumppaneiden kanssa.
Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston toimintaa ovat mm. harrastuskerhot, kurssit, taidepajat, teatteriesitykset, tapahtumat ja taideleirit. Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto edistää toiminnallaan lasten ja perheiden osallisuutta; sosiaalista hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä ja ehkäisee yksinäisyyttä
Bändi- ja musiikkitoiminnassa A-Panimolla voi aloittaa musiikin harrastamisen. Soittimilla varustellut treenikämpät mahdollistavat bänditoiminnan tai sen kokeilemisen ilman omia laitteita. Panimo toimii myös avoimena nuorten kohtaamispaikkana. Turku Rock Academy mahdollistaa musiikkinuorisotyön menetelmin bänditoimintaa harrastavien nuorten edellytyksiä kehittyä musiikin alueilla. Musiikkinuorisotyössä tärkeää on sosiaalinen vahvistaminen ja yhteistyötaitojen kehittäminen. Erityisnuoret ja -ryhmät kyetään ottamaan luontevasti mukaan toimintaan.

Vimma on keskustan monitoimitalo, jossa nuoret voivat turvallisesti kohdata toisiaan ja oppia uusia taitoja. Pääasiallinen kohderyhmä on alle 29-vuotiaat nuoret ja toimintamuotoja on eri-ikäisille nuorille ja nuorten ryhmille.
Kulttuurinen nuorisotyö järjestää Vimmassa monipuolista ohjattua vapaa-ajan harrastustoimintaa. Keskeisiä palvelumuotoja ovat erilaiset kädentaitojen harrastepajat ja -ryhmät sekä vaihtuva tapahtuma- ja esitystoiminta. Vimman kahvilan tilat ja aulatilat mahdollistavat myös nuorten vapaan oleskelun ja omaehtoisen toiminnan. Vimmassa on myös näyttelytiloja nuorten tuottamalle taiteelle. Vimman tiloissa myös muut tahot voivat järjestää toimintaa ja tarjolla on maksuttomia tiloja nuorten omaehtoiseen toimintaan.

Kohdennetun nuorisotyön vastuualueelle kuuluvat nuorten työpaja Fendari, etsivä nuorisotyö Komppi, nuorten kesätyöt ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Toiminnan kohderyhmä ovat15-29-vuotiaat nuoret? Kohdennetut nuorisotyön palvelut ohjaavat ja valmentavat nuoria koulutukseen, työelämään, antavat valmiuksia selviytyä arjesta sekä ohjaavat nuoria palvelutarpeissa. Ankkuri-tiimissä työskentelevän nuoriso-ohjaajan työ. Nuorisopalveluiden yhteisesti toteutettavien nuorten juhlapäivien jalkautusten koordinointi. Kohdennetun nuorisotyön toimintamuodon tavoitteina on löytää palveluiden ulkopuolella olevia nuoria, tukea heikommassa työ- ja koulutusmarkkina-asemassa olevia nuoria ja vahvistaa nuorten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja.

Tampere

Nuorisopalvelut tarjoaa tekemistä vapaa-ajalle, harrastustoimintaa, tukea, ohjausta ja opastusta erilaisiin elämäntilanteisiin, mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien, projektien ja omien ideoiden toteuttamiseen sekä edistää lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Toiminnan kohderyhmänä alle 29-vuotiaat nuoret.

Nuorisopalveluilla työskentelee noin 120 työntekijää 11 eri nimikkeellä. Nuorisopalveluiden vuosibudjetti on noin 8 mil. euroa. Toimintaamme ohjaavat yhteiset arvomme: kunnioitus, vastuullisuus, hyvyys, tasa-arvo ja yhteisöllisyys. Arvomme näkyvät niin työyhteisössämme kuin kohtaamisissa nuorten kanssa. Toiminnan toteutumista seurataan kaupunkitasoisella strategia-alustalla, jota toteutetaan palvelusuunnitelmalla vuosikohtaisesti. Nuorisotyön laadullista ja määrällistä dokumentaatiota, sekä seurantaa, tehdään Kompassi järjestelmällä.

Kaupunkiorganisaatiossa nuorisopalvelut kuuluu liikunta ja nuorisoyksikkönä sivistyspalveluiden palvelualueeseen. Koko yksikköä johtaa liikunta- ja nuorisojohtaja ja nuorisopalveluita nuorisopalvelujohtaja. Yksikkö jakautuu kolmeen palvelukokonaisuuteen, joista vastaa kunkin kokonaisuuden nuorisopalvelupäällikkö. Palvelukokonaisuudet ovat: omaehtoinen toiminta, Harrastus- ja vapaa-ajanpalvelut ja Kohdennettu työ. Palvelukokonaisuuksien yhteisiä sisältöjä on mm. nuorten kesätyöharjoittelu.

Omaehtoisen toiminnan tukeen kuuluu Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13, Antaverkan leirikeskus, puistoruokailu, lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen, kulttuurinen nuorisotyö, ja harrastusryhmät. Nuorisopalveluiden avustuksilla tuetaan nuorten omaehtoisia ryhmiä, nuorisoyhdistyksiä sekä matalan kynnyksen harrastustoiminnan tuottajia. Vuositasolla toimintaa tuetaan 349 500€:lla.
Harrastus- ja vapaa-ajanpalveluihin kuuluu avoin nuorisotilatyö, digitaalinen nuorisotyö, kansainvälinen nuorisotyö ja loma-aikojen toiminta. Nuorisokeskuksia yhteensä 13 mukaan luettuna nuorisotila Discordissa.

Kohdennettuun työhön kuuluu yhdenvertainen nuorisotyö, työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, tehostettu nuorisotyö, erityisnuorisotyö ja koulu- ja oppilaitosnuorisotyö. Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös toiminta kauppakeskuksen nuorisotilassa, sateenkaarevassa tilatoiminnassa sekä liikkuvassa nuorisotyössä (matkailuauto Liikkis).

Oulu

Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää kasvatustyötä, jota tehdään monialaisena yhteistyönä.
Nuorisopalvelut tarjonta kohdistuu nuorten vapaa-ajalle. Tarjoamme harrastustoimintaa, tukea, ohjausta ja opastusta nuorten eri elämäntilanteisiin, järjestämme itse ja tuemme nuoria erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Tavoitteena on, että lapsista ja nuorista kasvaa vastuullisia omasta elämästään, toisista ihmisistä ja ympäristöstä huolehtivia maailmankansalaisia. Heillä on terveet elämäntavat, mahdollisuus ja kyky osallistua sekä vaikuttaa omiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Lapset ja nuoret ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa nuorisopalveluja.

Nuorisopalveluilla työskentelee noin 200 työntekijää ja nuorisopalveluilla on 23 nuorisotilaa, 12 nuorten työpajaa, Byströmin Ohjaamo, yksi leirikeskus sekä 56 iltapäivätoimintaryhmää, joista 26 nuorisopalvelujen omaa toimintaa lisäksi järjestämme hyvinvointialueelle ostopalveluna keha AP/IP toimintaa. Nuorisopalveluiden vuosibudjetti on noin 14 mil. euroa.

Toimintaamme ohjaa Oulun kaupungin arvot Rohkeus: Teemme rohkeasti valintoja asteen verran paremman pohjoisen tulevaisuuden puolesta. Uskallamme kokeilla uutta ja luopua totutusta. Reiluus: Teemme avoimesti porukalla ja otamme toiset huomioon. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja inhimillisesti arvostaen. Vastuullisuus: Edistämme älykkäästi kestävää elämäntapaa ja toimimme siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tehdä valintoja. Vastuullinen tapa toimia luo turvallisuutta.

Yhteiskunnallinen nuorisotyö on hallinnollisella tasolla tehtävää työtä, jonka tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Siihen kuuluu palvelujen resursoiminen ja arvioiminen, tiedon kerääminen ja välittäminen päätöksenteon tueksi sekä toimiminen paikallisissa ja valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa.

Hallinnollinen työ
Nuorisopolitiikan koordinointi, nuorisotyön palvelujen resursointi, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja arvioiminen sekä tietojen kerääminen ja välittäminen lapsia ja nuoria koskevien päätösten tueksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Edustuksellinen osallisuus Nuorisovaltuusto ONEn (Oulun nuorten edustajisto) ja alueellisten lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminta Oulun osallisuusmallin mukaisesti.

Yhteisöllinen nuorisotyö on ryhmien kanssa tehtävää suunnitelmallista kasvatus- ja ohjaustyötä, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten sosiaalisia suhteita sekä huomioida ryhmän ja yksilön tarpeet. Työtä tehdään pääsääntöisesti lasten ja nuorten vapaa-aikana.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa on perusopetuslain mukainen koululaisten iltapäivätoiminta, kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-aikojen kokopäivätoiminta. Alueellinen nuorisotyötä on avoin nuorisotilatoiminta, ohjatut toiminnot, nuorten ryhmät, erilaiset alueelliset yhteistyömuodot. Kulttuurinen nuorisotyö on nuorten kulttuuritapahtumien järjestäminen ja mahdollistaminen sekä nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen. Loma-aikojen toiminta on koulujen loma-aikana järjestettävää maksutonta tai edullista toimintaa, esim. kursseja, retkiä ja leirejä. Yhdenvertaisuutta edistävä nuorisotyö on nuorten identiteetin ja osallisuuden sekä ystävyyssuhteiden ja joukkoon kuulumisen vahvistaminen sekä tiedon tuottaminen heikommassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteista. Julkisten tilojen nuorisotyö on jalkautuvaa nuorisotyötä, kauppakeskusnuorisotyötä sekä nuorisorikollisuutta ehkäisevä toiminta on Ankkuri ja Nurri -toimintaa. Lisäksi avustamme nuorisojärjestöjä ja vapaita toimintaryhmiä vuosi- ja projektiavustusten kautta. Lisäksi tuemme nuorten omaehtoista toimintaa nuorten NERO –avustuksella.

Yksilöllinen nuorisotyö on kohdennettua ja suunnitelmallista kasvatus-, ohjaus- ja neuvontatyötä, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten yksilöllistä kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta. Toiminnalla vastataan myös nuorten tiedontarpeeseen. Byströmin Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelukeskus alle 30-vuotiaille oululaisille nuorille, josta saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta asiakaslähtöisesti ja leimaamattomasti. Palvelu toteutetaan monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Etsivä nuorisotyö – nuorisolain mukainen luottamuksellinen ja vapaaehtoinen ohjaus 16-29 -vuotiaille nuorille, jotka eivät ole töissä tai opiskelemassa ja haluavat suunnitelmia tulevaan. Kohdennettu nuorisotyö käsittää nuorisotyön koulussa, pienryhmät ja kasvatukselliset keskustelut. Kohdennetulla nuorisotyöllä edistetään nuorten turvallisuutta ja hyvinvointia ja annetaan ohjausta nuorille erilaisissa elämäntilanteissa tieto- ja neuvontatyön muodossa.