Palvelut ja niiden käyttö

Suurin osa suomalaisista aikuisista käyttää kirjasto- ja kulttuuripalveluja. Naisista 86 prosenttia ja miehistä 79 prosenttia käyttää jotakin kulttuuripalvelua (kirjastot mukaan lukien) vähintään muutaman kerran vuodessa. Kulttuuripalveluiden käytöstä yleisintä on kirjastossa käyminen.  (THL, 2024)

Kuutoskaupunkien kulttuuripalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava vertaillessa kuutoskaupunkien tietoja. Esimerkiksi kaupungin maantieteellinen koko voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan.

Kirjastopalvelut

Kuntien tehtävänä on yleisen kirjastoiminnan järjestäminen. Toiminnan tavoitteista ja kirjastojen tehtävistä säädetään laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016).

Vuonna 2023 kuutoskaupungeissa oli yhteensä 116 kirjaston toimipistettä. Näiden lisäksi kirjastoautoja oli vuonna 2023 Espoossa yksi ja muissa kuutoskaupungeissa kaksi. Kirjastojen lukumäärään vaikuttaa muun muassa kaupungin maantieteellinen koko ja esimerkiksi vuoden 2013 kuntaliitoksen yhteydessä Ouluun siirtyi yhteensä yhdeksän kirjastoa.

Käynti- ja lainausmäärät

Kuutoskaupunkien kirjastoissa oli vuonna 2023 yhteensä lähes 20 miljoonaa fyysistä kirjastokäyntiä. Määrällisesti käyntejä oli eniten Helsingissä (8,16 miljoonaa) ja vähiten Vantaalla (1,65 miljoonaa). Kaupunkien väestöön suhteutettuna käyntejä oli eniten Helsingissä, jossa asukasta kohden käyntejä oli 12,09 ja vähiten Vantaalla (6,67 käyntiä per asukas). Fyysisten käyntien määrä kasvoi kaikissa kuutoskaupungeissa edellisvuodesta.

Vuonna 2023 kuutoskaupunkien kirjastoista tehtiin yhteensä 27,4 miljoonaa lainausta (14,36 lainausta per asukas). Määrällisesti eniten lainauksia oli vuonna 2023 Helsingissä (9,2 miljoonaa) ja vähiten Vantaalla (2,5 miljoonaa). Väestöön suhteutettuna lainauksia oli eniten Tampereella (18,2 lainausta asukasta kohden) ja vähiten Vantaalla (10,2). Edellisvuoteen verrattuna lainausten määrä kasvoi Vantaalla (+7,8 prosenttia), Espoossa (+6,5 prosenttia), Helsingissä (+5,1 prosenttia), ja Tampereella (+4,3 prosenttia). Turussa määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja Oulussa lainausten määrä väheni edellisvuodesta (-4,1 prosenttia).

Kuutoskaupunkien kirjastoissa oli vuonna 2023 yhteensä 628 650 lainaajaa. Määrällisesti sekä väestöön suhteutettuna eniten lainaajia oli Helsingissä (0,37 lainaajaa/asukas) ja vähiten Vantaalla (0,22 lainaajaa/asukas). Edellisvuoteen verrattuna vuonna 2023 lainaajien määrä kasvoi kaikissa muissa kuutoskaupungeissa paitsi Oulussa ja Turussa. Suhteessa eniten lainaajien määrä kasvoi Vantaalla (+13,6 prosenttia).

Kuutoskaupungeissa aikuisten ja lastenkirjallisuuden lainauksia oli vuonna 2023 yhteensä 24 miljoonaa. Lastenkirjallisuuden, joka sisältää sekä kauno- ja tietokirjallisuuden osuus lainauksista oli kuutoskaupungeissa keskimäärin 48 prosenttia. Osuudet vaihtelivat Espoon 56 prosentista Tampereen 44 prosenttiin.

Vuonna 2023 kuutoskaupunkien alle 18 -vuotiaaseen väestöön suhteutettuna lastenkirjallisuuden lainauksia oli 33 alle 18 -vuotiasta kohden. Kuutoskaupungeista eniten lainauksia alle 18 -vuotiasta kohden oli Tampereella (43,2), Turussa (41,8) ja Oulussa (39).

Henkilöstö

Vuosina 2020-2021 kirjastojen käyntimäärät olivat koronapandemian vuoksi muita tarkasteltavia vuosia alhaisempia, jonka takia henkilötyövuosien määrät olivat suuremmat käyntejä kohden kuin muina vuosina. Oulun henkilötyövuosien määrään vaikuttaa laaja palveluverkko. Henkilötyövuosien määrä on pysynyt ennallaan, koska kirjastojen määrä ei ole pienentynyt. Turun henkilötyövuosissa on vuonna 2023 mukana 5 henkilötyövuotta kulttuurikoordinaattoreita, jotka ovat siirtyneet vuoden 2024 alussa kulttuurin edistämisen vastuualueelle.

Museot

Museotoiminnan tarkoituksena on:

1. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen;
2. aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen;
3. aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen;
4. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen esittäminen ja elämysten tarjoaminen;
5. yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. (314/2019)

Museotilasto sisältää Museoviraston kokoaman tilastotiedon ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto perustuu museoiden tilastokyselyn kautta antamiin vastauksiin. Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut museot, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden, yhdistysten ja muiden yksityisten tahojen ylläpitämiä.

Kuutoskaupungeissa on kuntien omistamien museoiden lisäksi valtion, kuntien, säätiöiden, yhdistysten ja muiden yksityisten tahojen ylläpitämiä museoita. Kuutoskaupunkien alueen museoista on poimittu Museotilastoista tarkasteltavaksi kuutoskaupunkien alueella sijaitsevien museoiden tilastotietoja viimeisen viiden vuoden ajalta käyntimääristä ja käyntityypeistä. Käynniksi lasketaan käynnit näyttelyihin tai museon järjestämiin tapahtumiin museon omissa tiloissa. Lisäksi kuutoskaupunkien omistamien museoiden osalta mukana on edellä mainittujen lisäksi museoiden vakinaisen päätoiminen henkilöstömäärä henkilötyövuosina.

Museot ovat valtakunnallisia käyntikohteita ja kävijöissä on asukkaiden lisäksi paljon matkailijoita. Käyntimäärien suhteuttaminen kaupungin asukaslukuun on tehty kuvaamaan kuutoskaupunkien museoiden käytön volyymia.

Kuutoskaupunkien alueella sijaitsevat museot

Kuutoskaupunkien alueella sijaitsevissa museoissa oli vuonna 2023 yhteensä 6 miljoonaa käyntiä. Väestöön suhteutettuna kuutoskaupunkien alueen museoissa oli 2,9 käyntiä asukasta kohden. Käyntimäärä asukasta kohden vaihteli Helsingin 4,6 käynnistä Vantaan 0,35 käyntiin.

Tampereen alueen museoiden kokonaiskäyntimäärää kasvattaa se, että museokeskus Vapriikissa sijaitsee kaupungin omien museopalvelujen lisäksi kaksi yksityistä museota, jotka raportoivat osan Vapriikin kävijöistä myös omiin käynteihinsä. Vuoden 2023 käyntimääriin vaikutti Tampereen osalta Tampereen taidemuseon 2,5 kuukauden suljettuna oleminen ja Oulussa vastaavasti Tietomaa oli suljettuna heinäkuusta 2023 alkaen.

Kuutoskaupunkien omistamat museot

Kuutoskaupunkien omistamissa museoissa oli vuonna 2023 yhteensä 2 miljoonaa käyntiä. Väestöön suhteutettuna kuutoskaupunkien alueen museoissa oli 0,15 käyntiä asukasta kohden. Määrällisesti eniten käyntejä oli Helsingin kaupungin omistamissa museoissa (433 tuhatta käyntiä). Käyntimäärä asukasta kohden vaihteli Turun 0,34 käynnistä Vantaan 0,03 käyntiin. Edellisvuoteen verrattuna käyntimäärät kasvoivat vuonna 2023 kaikissa kuutoskaupungeissa.

Kuutoskaupungeissa kaupunkien omistamien museoiden ilmaiskäyntien osuudet vaihtelet Tampereen 28,2 prosentista Vantaan 99,8 prosenttiin. Eroja kuutoskaupunkien välillä selittävät erot museoiden pääsymaksuissa. Esimerkiksi Vantaan kaupungin omistamat museot ovat pääsymaksuttomia. Helsingissä sen sijaan ainoastaan Hakasalmen huvilassa on maksullisia käyntejä ja muihin Helsingin kaupungin museoihin on vapaa pääsy. Oulussa kausimuseot ovat maksuttomia. Espoossa sen sijaan ilmaiskäyntien määrää selittävät muun muassa lasten ja nuorten suuri määrä museoasiakkaissa (ilmaiskävijöitä), saaristomuseo Pentalan pääsymaksuttomuus ja Talomuseo Glimsin ja WeeGeen suositut säännölliset pääsymaksuttomat ajankohdat.

Helsingin vuosien 2018-2022 henkilötyövuosissa on mukana HAM Helsingin taidemuseo, mikä säätiöitiin vuoden 2023 alussa. Tampereen kaupungin museoiden henkilötyövuosien määrään vaikuttaa museoiden laajat ravintola- ja kokouspalvelut, jotka järjestetään kaupungin omana toimintana, mikä nostaa henkilöstömäärää. Osa henkilöstöstä työskentelee valtion avustuksella Pirkanmaan laajuisesti. Oulussa ei ole päästy koronapandemiaa edeltäviin kävijämääriin, mutta henkilötyövuosien määrä on pysynyt ennallaan.

Esittävä taide

Kaupunginorkesterit

Kaupunginorkesterit tuottavat myös muita tapahtumia kuin konsertteja. Niiden yleisö ei ole tässä esitettyjen esiintymisten kuulijaluvuissa ole mukana. Lisäksi orkesterien konsertit tavoittavat yleisöä ja saavat samalla näkyvyyttä myös digitaalisesti.

Lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

Lastenkulttuurilla tarkoitetaan lapsille ja nuorille suunnattua taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta, taiteen ja kulttuuriperinnön tarjontaa sekä lasten ja nuorten itsensä tuottamaa taidetta ja kulttuuria. Lastenkulttuuriin sisältyy taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä tietojen ja taitojen oppiminen. Lastenkulttuurin toimet koskevat alle 18-vuotiaita lapsia. (OKM)

Taiteen perusopetuksella tarkoitetaan tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetusta voidaan tarjota yleisellä ja/tai laajalla oppimäärällä. Taiteen perusopetusta voivat tarjota taideoppilaitokset sekä kansalais- ja työväenopistot. Taideoppilaitoksia ovat musiikki- ja tanssiopistot/-koulut, kuvataide- ja käsityökoulut, teatteri- ja sirkuskoulut sekä sanataide- ja arkkitehtuurikoulut.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua eri taiteenalojen opetusta.

Kuutoskaupungeissa taiteen perusopetusta järjestetään kunnan oppilaitoksissa sekä toteutetaan kumppanuuksilla ja yksityisissä oppilaitoksissa. Tilastointitavat eroavat kaupungeittain ja näin ollen osallistuneiden määriä ei voi suoraan verrata kaupunkien välillä.

Lastenkulttuurikeskustoiminta

Lastenkulttuurilla tarkoitetaan lapsille ja nuorille suunnattua taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta, taiteen ja kulttuuriperinnön tarjontaa sekä lasten ja nuorten itsensä tuottamaa taidetta ja kulttuuria. Lastenkulttuuriin sisältyy taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä tietojen ja taitojen oppiminen. Lastenkulttuurin toimet koskevat alle 18-vuotiaita lapsia. (OKM)

• Asiakaskontakti = yksittäinen osallistuja tapahtumassa. Sama henkilö voi olla tilastossa useampaan kertaan.

Kulttuurikasvatusohjelmat

Kulttuurikasvatussuunnitelma on kunnan tai alueen suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa tai alueella osana opetusta. Suunnitelman kautta oppilaat pääsevät tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, taidelaitoksiin sekä eri taiteenlajeihin. Kulttuurikasvatussuunnitelma tuo yhteen kunnan tai alueen eri toimijoita laadukkaan lastenkulttuurin äärelle. Kulttuurikasvatussuunnitelma on keino tukea lasten ja nuorten oikeutta taiteen ja kulttuurin kokemiseen kunnissa. Niiden avulla kulttuurikasvatus on saavuttavaa, yhdenvertaista, systemaattista ja monipuolista. Kouluissa järjestetty, ohjattu taide- ja kulttuuritoiminta edistää lasten ja nuorten luovia taitoja, kulttuurikompetenssia ja oppimisen edellytyksiä.  (Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto)

Kulttuurikeskukset ja -tapahtumat

Kulttuurikeskukset ja -talot

Kulttuurikeskuksissa ja -taloissa järjestetään keskuksen/talon omaa, kuntalaisille avointa toimintaa. Kuutoskaupungeissa on kaikissa kulttuurikeskuksia tai -taloja. Kulttuurikeskusten ja -talojen lisäksi kokonaisuuteen voi sisältyä lisäksi konsertti- ja kongressitaloja. Konsertti- ja kongressitalolla tarkoitetaan sellaista kokonaisuutta, jossa järjestetään kulttuuritapahtumia, mutta jossa myös muulla toiminnalla kuten kokouksilla ja kongresseilla on merkittävä osuus.

Vierailuesitykset

Vierailuesityksiä ovat näyttämötaiteen ryhmän, kiertueteatterin tai vastaavan kunnassa toteuttama yksittäinen esitys tai esitysten sarja, jota esitetään yleensä muualla kuin kunnassa, jossa se vierailee. Vieraileva esitys voi olla myös kiertävä esitys, joka kiertää useita esityspaikkoja. Vieraileva esitys voi toteutua kunnassa vakiintuneessa esityspaikassa (esimerkiksi lakisääteistä valtionosuutta saava teatteri) tai muussa esityspaikassa. Kunnassa vieraileva esitys voi olla toteutettu harrastajavoimin, ammattimaisesti tai näiden yhdistelmänä. Kuutoskaupungeista vierailevia esityksiä järjestää itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Espoo ja Vantaa. Turussa kaupunki järjestää itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tukee avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostaa palveluna. Muissa kuutoskaupungeissa vierailuesityksiä sekä järjestetään itse tai yhteistyössä, että tuetaan ja/tai ostetaan palveluna.

Elokuvatoiminta

Kaikissa kuutoskaupungeissa elokuvatoimintaa järjestetään itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, tuetaan avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostetaan palveluna. Espoossa ja Vantaalla kaupungit järjestävät toimintaa itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tampereella ja Turussa elokuvatoimintaa tuetaan avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostetaan palveluna. Helsingissä ja Oulussa sekä järjestetään itse tai yhteistyönä, että tuetaan avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostetaan palveluna.

Kulttuurin edistäminen

Taiteilijoiden työskentely- ja/tai harjoitustilat

Taiteilijoiden työ- ja harjoitustilat ovat tiloja, joita kunnassa on tarjolla ammattitaiteilijoiden työskentelyyn ja harjoitteluun. Kaikissa kuutoskaupungeissa on tarjolla taitelijoiden työskentely- ja/tai harjoitustiloja. Tamperetta lukuun ottamatta kuutoskaupungit järjestävät tiloja itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi Helsingissä, Oulussa ja Turussa tuetaan esimerkiksi avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostamalla palveluna. Tampereella työskentely- ja/tai harjoitustiloja tuetaan avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostamalla palveluna. (KULTTI -kuntakysely 2023)

Taiteilijaresidenssi

Taiteilijaresidenssit on tarkoitettu mahdollistamaan taiteilijan tietyn ajanjakson ammattimaista työskentelyä kunnassa. Residenssi on organisoitua toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota aikaa, tilaa ja resurssia ammattimaiselle taiteellisen toiminnan kehittämiselle.

Taiteilijaresidenssejä on kaikissa kuutoskaupungeissa. Oulua lukuun ottamatta kaikissa kuutoskaupungeissa taiteilijaresidenssi toimintaa järjestetään itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tämän lisäksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa tuetaan esimerkiksi avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostamalla palveluna. Oulussa taitelijaresidenssitoimintaa tuetaan avustuksilla, apurahoilla ja/tai ostamalla palveluna. (KULTTI -kuntakysely 2023)