Hyppää pääsisältöön
Päivitetty

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut kuutoskaupungeissa

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva lainsäädäntö

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa ja toimintaa säädetään lailla (166/2019). Laissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Lain tavoitteena on:

Tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu.

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat kuitenkin päättävät itse muun muassa kulttuuritoiminnan laajuudesta ja toteuttamistavoista. Palvelut voi tuottaa joko kuntat itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa tai yksityisen sektorin kanssa.

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa, jonka toteuttamiseksi kunta edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luo edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle, edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Lisäksi kunta edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa, kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. (OKM)

Kulttuuritoimintaa järjestäessä on otettava huomioon toiminta, joka perustuu yleisistä kirjastoista annettuun lakiin (1492/2016), taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin (633/1998), museolakiin (729/1992), lakiin esittävän taiteen edistämisestä (1082/2020) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998).

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen järjestäminen kuutoskaupungeissa

Kuutoskaupunkien kulttuuripalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Esimerkiksi kaupungin maantieteellinen koko voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Alla on kuvattu kuutoskaupunkien kulttuuri- ja kirjastopalvelujen organisaatio- ja palvelurakenteita.

Helsinki

Kulttuuripalvelukokonaisuus ja kirjastopalvelukokonaisuus ovat kaksi viidestä palvelukokonaisuudesta Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan alla.

Kulttuuripalvelukokonaisuus

Kirjastopalvelukokonaisuus

Espoo

Kulttuurin tulosyksikkö kuuluu Elinvoiman tulosalueeseen yhdessä Elinkeinon ja työllisyyden sekä Liikunnan ja urheilun tulosyksiköiden kanssa. Sitä johtaa kulttuurijohtaja.

Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen.

Tulosyksikköön kuuluvat viisi palvelualuetta ovat:

Lisäksi tulosyksikkö koordinoi yhteistä viestintää ja tiedotusta, vastaa strategia- ja arviointityöstä sekä valmistelee kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa.

Vantaa

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut sijoittuvat kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalle ja johtajana on kulttuurijohtaja.  Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden yksiköitä ovat Kirjastopalvelut, Kulttuuritoiminta ja tilat, Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja Museopalvelut

Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden palvelualue vastaa kulttuuritoiminnoista, joilla edistetään paikallista ja alueellista elinvoimaa, kansainvälistä toimintaa, kulttuurista vuorovaikutusta sekä kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, kulttuuripalveluiden ja -tapahtumien tuottamisesta, kaupungin omistamien museoiden toiminnasta, lastenkulttuurin ja kirjaston tehtävien järjestämisestä sekä kulttuuripalveluiden avustusten valmistelusta.

Kulttuuritaloja on kaksi, lastenkulttuurikeskuksia kolme, museoita kaksi ja kirjastoja 11, mutta ei ole omaa kaupunginorkesteria tai –teatteria.

Elinikäisen oppimisen palvelualue vastaa palvelualuejohtajan johdolla kulttuurin ja taiteen eri alojen taide- ja kulttuurikasvatuksesta, Vantaan kuvataidekoulun järjestämisestä, Vantaan musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä ja taiteen perusopetuksen järjestämisestä ja koordinoinnista.

Turku

Kulttuurin palvelukokonaisuus on yksi Turun kaupungin kuudesta palvelukokonaisuudesta elinvoiman, liikunnan, kasvatuksen ja opetuksen, lasten ja nuorten sekä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuksien rinnalla. Palvelukokonaisuutta johtaa kulttuurijohtaja. Päättävänä toimielimenä on kulttuuri- ja nuorisolautakunta.

Kulttuurin palvelukokonaisuus koostuu kolmesta palvelualueesta ja yhdestä vastuualueesta, joista kutakin johtaa vastaava viranhaltija.

Palvelukokonaisuus vastaa kulttuuri-, museo-, kirjasto- ja orkesteripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä yhteistyöstä vapaan taidekentän yhteisöjen kanssa. Palvelukokonaisuus myös edistää ja tukee kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa sekä järjestää ja kehittää eri kohderyhmien harraste- ja vapaa-ajantoimintaa.

Tampere

Kulttuurin palveluryhmä kuuluu sivistyspalvelujen palvelualueeseen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja liikunnan ja nuorison ohella ja sitä johtaa kulttuurijohtaja. Toimintaa ohjaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Sara Hildénin toimintaa ohjaa johtokunta.
Kulttuurin hallintotiimi vastaa kulttuurihyvinvointityön koordinaatiosta, yhteisestä viestinnästä ja markkinoinnista, taidelaitosavustuksista sekä kehittämistoiminnasta. Talous- ja henkilöstöhallinto on keskitetty palvelualueelle.

Palveluryhmässä on seitsemän yksikköä, joita kutakin johtaa vastaava viranhaltija.

Oulu

Oulun Kulttuuripalvelut kuuluu Sivistyksen ja kulttuurin toimialaan ja siellä Hyvinvointi-, kulttuuri-, ja liikuntalautakunnan alaisuuteen.  Kulttuurin vastuualueeseen kuuluu neljä kulttuurilaitosta sekä yleiset kulttuuripalvelut ja tapahtuma-aluepalvelut. Vastuualuetta johtaa kulttuurijohtaja ja yksiköillä on omat johtajat.  Vastuualueen talous- ja henkilöstöhallinto on organisoitu osaksi Sivistys- ja kulttuuripalvelujen yhteisiä palveluja.

Kulttuurin vastuualuetta johtaa kulttuurijohtaja, ja hän vastaa kulttuuritoiminnan strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kulttuurihallinnon yksikössä on kulttuurijohtajan lisäksi on kaksi projektipäällikköä sekä yksi erityisasiantuntija.