Kulttuuri- ja kirjastopalvelut kuutoskaupungeissa

Kulttuuri- ja kirjastopalveluja koskeva lainsäädäntö

Kunnat järjestävät kulttuuripalveluja ja ylläpitävät yleisiä kirjastoja. Kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa ja toimintaa säädetään lailla (166/2019). Laissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Lain tavoitteena on:

• tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen;
• edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen;
• vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin;
• luoda edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin.

Tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu.

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään toiminnalle tavoitteet, tehtävät, yhteistyö ja arviointi. Kunnat kuitenkin päättävät itse muun muassa kulttuuritoiminnan laajuudesta ja toteuttamistavoista. Palvelut voi tuottaa joko kuntat itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa tai yksityisen sektorin kanssa.

Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa, jonka toteuttamiseksi kunta edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luo edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjoaa mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle, edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Lisäksi kunta edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa, kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. (OKM)

Kulttuuritoimintaa järjestäessä on otettava huomioon toiminta, joka perustuu yleisistä kirjastoista annettuun lakiin (1492/2016), taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin (633/1998), museolakiin (729/1992), teatteri- ja orkesterilakiin (730/1992) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998).

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen järjestäminen kuutoskaupungeissa

Kuutoskaupunkien kulttuuripalveluissa ja niiden järjestämistavoissa on eroja, jotka on huomioitava kuutoskaupunkien tietoja vertaillessa. Esimerkiksi kaupungin maantieteellinen koko voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Alla on kuvattu kuutoskaupunkien kulttuuri- ja kirjastopalvelujen organisaatio- ja palvelurakenteita.

Helsinki

Kulttuuripalvelukokonaisuus ja kirjastopalvelukokonaisuus ovat kaksi viidestä palvelukokonaisuudesta Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan alla.

Kulttuuripalvelukokonaisuus

• Kaupunginmuseo huolehtii kaupungin museopalveluista ja kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta sekä kulttuuriympäristön vaalimisesta. Kaupunginmuseon Aleksanterinkadun toimipisteen lisäksi muita museoita ovat Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo.
• Kaupunginorkesteri vastaa sinfoniaorkesteritoiminnasta ja tuottaa klassisen musiikin palveluja.
• Kulttuurin edistäminen – palvelu huolehtii kaupungin kulttuuritarjontaa täydentävistä kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluista, Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalosta ja kulttuurikeskus Caisasta, ja valmistelee taide- ja kulttuuriavustukset sekä taiteen perusopetukseen liittyvät luvat. 
• Kulttuurikeskukset – palvelu vastaa taide- ja kulttuuripalvelujen sekä taidekasvatuspalvelujen tuottamisesta kaupunkilaisille kulttuurikeskuksissa. Kulttuurikeskukset -palvelun yksiköt ovat Kanneltalo, Malmitalo, Savoy-teatteri, Stoa ja Vuotalo. Kanneltalon yksikköön kuuluu myös Maunula-talon kulttuuripalvelut. Savoy-teatteri tuottaa myös Espan lavan kesätoiminnan.

Kirjastopalvelukokonaisuus

• Alueelliset kirjastopalvelut palvelee 37 kirjastossa, kahdessa potilaskirjastossa ja viidessä palvelupisteessä Helsingin kaupungin palvelukeskuksissa. Lisäksi palvelua saa kahdessa kirjastoautossa.
• Keskustakirjasto Oodi on oma palveluyksikkönsä.
• Kirjastoverkon yhteiset palvelut hoitaa, koordinoi ja kehittää keskitetysti kaupunginkirjaston kokoelman kartunnan, hallinnan ja aineistologistiikan prosesseja ja järjestelmiä, jotka liittyvät logistiikkaan, aineiston löydettävyyteen ja lainausprosessiin.
• Valtakunnalliset kehittämispalvelut tuottaa ja kehittää yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa verkko-, viestintä- ja muita palveluja koko maan yleisille kirjastoille sekä edistää kirjastojen välistä yhteistyötä ja kansainvälistä viestintää.

Espoo

Kulttuurin tulosyksikkö kuuluu Elinvoiman tulosalueeseen yhdessä Elinkeinon ja työllisyyden sekä Liikunnan ja urheilun tulosyksiköiden kanssa. Sitä johtaa kulttuurijohtaja.

Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen.

Tulosyksikköön kuuluvat viisi palvelualuetta ovat:

• kaupunginkirjasto
• kaupunginmuseo
• kaupunginorkesteri
• kulttuuritalot ja -palvelut
• kulttuurin edistäminen ja kumppanuudet

Lisäksi tulosyksikkö koordinoi yhteistä viestintää ja tiedotusta, vastaa strategia- ja arviointityöstä sekä valmistelee kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa.

Vantaa

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut sijoittuvat kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalle ja johtajana on kulttuurijohtaja.  Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden yksiköitä ovat Kirjastopalvelut, Kulttuuritoiminta ja tilat, Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja Museopalvelut

Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden palvelualue vastaa kulttuuritoiminnoista, joilla edistetään paikallista ja alueellista elinvoimaa, kansainvälistä toimintaa, kulttuurista vuorovaikutusta sekä kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, kulttuuripalveluiden ja -tapahtumien tuottamisesta, kaupungin omistamien museoiden toiminnasta, lastenkulttuurin ja kirjaston tehtävien järjestämisestä sekä kulttuuripalveluiden avustusten valmistelusta.

Kulttuuritaloja on kaksi, lastenkulttuurikeskuksia kolme, museoita kaksi ja kirjastoja 11, mutta ei ole omaa kaupunginorkesteria tai –teatteria.

Elinikäisen oppimisen palvelualue vastaa palvelualuejohtajan johdolla kulttuurin ja taiteen eri alojen taide- ja kulttuurikasvatuksesta, Vantaan kuvataidekoulun järjestämisestä, Vantaan musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä ja taiteen perusopetuksen järjestämisestä ja koordinoinnista.

Turku

Kulttuurin palvelukokonaisuus on yksi Turun kaupungin kuudesta palvelukokonaisuudesta elinvoiman, liikunnan, kasvatuksen ja opetuksen, lasten ja nuorten sekä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuksien rinnalla. Palvelukokonaisuutta johtaa kulttuurijohtaja. Päättävänä toimielimenä on kulttuuri- ja nuorisolautakunta.

Kulttuurin palvelukokonaisuus koostuu kolmesta palvelualueesta ja yhdestä vastuualueesta:

• kirjastopalvelut
• museopalvelut
• filharmoninen orkesteri
• kulttuurin edistämisen vastuualue

Palvelukokonaisuus vastaa kulttuuri-, museo-, kirjasto- ja orkesteripalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä yhteistyöstä vapaan taidekentän yhteisöjen kanssa. Palvelukokonaisuus myös edistää ja tukee kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa sekä järjestää ja kehittää eri kohderyhmien harraste- ja vapaa-ajantoimintaa.

Tampere

Kulttuurin palveluryhmä kuuluu sivistyspalvelujen palvelualueeseen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja liikunnan ja nuorison ohella ja sitä johtaa kulttuurijohtaja. Toimintaa ohjaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Sara Hildénin toimintaa ohjaa johtokunta.
Kulttuurin hallintotiimi vastaa kulttuurihyvinvointityön koordinaatiosta, yhteisestä viestinnästä ja markkinoinnista, taidelaitosavustuksista sekä kehittämistoiminnasta. Talous- ja henkilöstöhallinto on keskitetty palvelualueelle.

Palveluryhmässä on seitsemän yksikköä, joita kutakin johtaa vastaava viranhaltija.

• Tampereen historialliset museot (Museokeskus Vapriikki, Museo Milavida, Amurin museokortteli, Pirkanmaan maakuntamuseo)
• Tampereen taidemuseo (Tampereen taidemuseo, Muumimuseo, kaupungin taidekokoelmat, julkinen taide)
• Sara Hildénin taidemuseo
• Tampere Filharmonia
• Kaupunkikulttuuriyksikkö (lastenkulttuuri, kulttuurin edistäminen ja saavutettavuus, kulttuuritalot, Tampereen musiikkijuhlat)
• Tampereen seudun työväenopisto (vapaan sivistystyö Tampereella ja Ylöjärvellä, taiteen perusopetus kuvataiteessa ja sanataiteessa)
• Tampereen kaupunginkirjasto (15 kirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kotipalvelut)

Oulu

Oulun kulttuurihallinto kuuluu Hyvinvointi-, kulttuuri-, ja liikuntalautakuntaan. Kokonaisuutta johtaa, sivistys- ja kulttuurijohtaja. Kulttuurin palveluyksikköä johtaa kulttuurijohtaja. Jokaisella vastuualueella on oma johtajansa.  Palveluryhmän talous- ja henkilöstöhallinto on organisoitu osaksi sivistyspalvelujen yhteisiä palveluja.

• Oulun kaupunginkirjastossa on 24 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa. Kirjastopalvelupäällikkö johtaa 140 kirjastoammattilaista. 
• Oulun museo- ja tiedekeskus on Pohjois-Pohjanmaan vastuumuseo. Se muodostuu Oulun taidemuseon, Tiedekeskus Tietomaan, Kierikkikeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan museon ja Turkansaaren ulkomuseon kokonaisuudesta. Pohjois-Pohjanmaan museon ulkomuseoyksikköön kuuluvat Turkansaaren museon lisäksi Merimiehen kotimuseo, Oulun linnan kellari, Oulunsalon kotiseutumuseo ja Pateniemen sahan museo. Oulu museo- ja tiedekeskusta johtaa museo- ja tiedekeskusjohtaja 
• Oulu Sinfoniassa soittaa 61 muusikkoa, hallinnossa työskentelee viisi henkilöä. Toimintaa johtaa intendentti. 
• Yleiset kulttuuripalvelut vastaa kulttuurihyvinvoinnista, aluekulttuurista, Kulttuuritalo Valveen toiminnasta sekä lastenkulttuurista. Yleisten kulttuuripalvelujen päällikkö on myös Kulttuuritalo Valveen johtaja. Henkilöstöä on noin 30. 
• Tapahtuma-aluepalvelut vastaavat hallinnoivat ja vuokraavat kulttuuritaloja. Tiimissä on neljä henkilöä, ja sitä johtaa isännöitsijä. 

Kulttuurihallintoa johtaa kulttuurijohtaja, ja hän vastaa kulttuuritoiminnan strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Henkilökunnassa on kaksi projektipäällikköä sekä yksi erityisasiantuntija.