Analyysi: Kuutoskaupunkien varhaiskasvatuksen kustannuskehitys ja kulurakenne vuosina 2021–2024
Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat nousseet merkittävästi kuutoskaupungeissa viime vuosien aikana. Kustannusten nousuun vaikuttavia tekijöitä on useita, kuten varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön lyhyessä ajassa tehdyt monet muutokset. Kustannusten nousu on kohdistunut erityisesti henkilöstökuluihin.
1.8.2020 subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen lisäsi osallistumisastetta ja kasvatusvastuullisen henkilökunnan tarvetta.
1.8.2021 tarkennus henkilöstömitoituksesta ja henkilöstönilmoitusvelvollisuudesta varhaiskasvatuksen epäkohdista, joilla on ollut suora vaikutus henkilöstökuluihin, kuten sijaisten ja vuokratyövoiman lisääntyneeseen käyttöön ja henkilökunnan pätevyysvaatimuksiin.
1.8.2022 tulivat voimaan lait varhaiskasvatuksen kolmitasoisesta tuesta ja perhevapaauudistus. Tuen lakimuutokseen kuutoskaupungit ovat vastanneet lisäämällä tuen resurssointia ja kehittämällä inklusiivista tukea varhaiskasvatuksessa. Kustannusvaikutus näkyy erityisesti vuoden 2023 henkilöstökuluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoitusta inklusiivisen tuen edistämiseen kunnille yhteensä 35 miljoonaa euroa. Avustuksen loppuessa vuoden 2024 aikana, kulut siirtyvät kokonaisuudessaan kaupungin pysyviksi käyttötalousmenoiksi. Perhevapaauudistus on vaikuttanut siten, että perheellä on oikeus säilyttää varhaiskasvatuspaikka, vaikka sitä ei yhtäjaksoisesti käytettäisi, jolloin syntyy tilanteita, että paikkoja on tyhjillään, mikä sitoo henkilöstöä ja lisää kustannuksia.
Varhaiskasvatuksen kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuudessa on ollut pitkään haasteita. Vastatakseen tarpeeseen kuutoskaupungit ovat tehneet useita toimenpiteitä. Yleisten TES-korotusten lisäksi kaupungeissa on maksettu paikallisia palkankorotuksia ja kertaeriä. Työolosuhteisiin, sijaisjärjestelyihin ja koulutusmahdollisuuksiin on panostettu. Lisäksi johtamista on kehitetty ja tuettu erilaisin vara- ja apulaisjohtaja järjestelyin. Kuutoskaupunkien yhdessä valtion kanssa muodostamassa strategisessa allianssissa tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Pääministeri Orpon hallitus on käynnistänyt varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelman, jossa kehitetään ja pilotoidaan tilauskoulutusmalli.
Varhaiskasvatustoiminnan eri muotojen välillä on tapahtunut muutoksia. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt ja samalla päiväkodeissa olevien lasten määrä on lisääntynyt. Yksityisen hoidon tuen käyttö on vähentynyt ja palvelusetelitoiminta on lisääntynyt. Kotihoidontuen käyttö on vähentynyt, mikä on lisännyt varhaiskasvatuksen kysyntää.
Vaikka varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt, varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on kuitenkin kasvanut. Kasvu johtuu osittain kotihoidontuen käytön vähenemisestä ja alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvusta varhaiskasvatuksessa. EU:n tavoitteena on ollut, että vuoteen 2024 mennessä 95 prosenttia 4 vuotta täyttäneistä osallistuu varhaiskasvatukseen. Kuutoskaupungeissa vuonna 2024 osallistui kunnan järjestämään tai tukemaan varhaiskasvatukseen tai kunnalliseen kerhotoimintaan 95,2 prosenttia 4–6 vuotiaista lapsista. Lisäksi muunkielisten lasten osuus on kasvanut jo usean vuoden ajan ja kattaa jo neljänneksen kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa olevista lapsista kuutoskaupungeissa. Muunkieliset lapset tarvitsevat usein erilaisia tukitoimia, kuten tulkkauspalveluita ja avustavaa henkilökuntaa. Kuutoskaupungit ovat panostaneet mm. kieli- ja kulttuuriopettajia lisäämällä muunkielisten lasten kielen kehitykseen ja kulttuurien ymmärrykseen, jotta siirtymä varhaiskasvatuksesta kouluun olisi sujuva.
Tilakustannusten kasvu on ollut viime vuosina merkittävä. Toimitilavuokrat ovat korottuneet yleisen kustannustason nousun myötä. Lisäksi tilakustannuksia on kasvattanut lapsimäärän kasvusta johtuva lisätilan tarve, uusien yksiköiden rakentaminen ja vanhojen yhtäaikainen peruskorjaustarve. Samanaikaisesti myös muiden tukipalveluiden, kuten ruokahuollon ja siivouksen kustannukset ovat nousseet. Tämä johtuu osittain palveluiden laatuvaatimusten kasvusta ja yleisestä kustannustason noususta.
Asiakasmaksutuotot ovat pienentyneet merkittävästi asiakasmaksulain muutosten takia. Suurimmat muutokset olivat 1.8.2021, jolloin asiakasmaksuja alennettiin korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 31 prosenttia. 1.3.2023 tulorajoja korotettiin 33 prosenttia. Yli puolelle varhaiskasvatusta käyttäville perheille ei enää muodostu tulojen perusteella maksua. Lakimuutoksilla on ollut vaikutus myös palvelusetelikustannusten nousuun, kun asiakkaiden omavastuuosuus on pienentynyt ja kaupungin osuus kasvanut. Osassa kaupungeista on toteutettu maksutonta 5- vuotiaiden 20 viikkotuntista varhaiskasvatusta tai kaksivuotista esiopetusta, mitkä osaltaan ovat vähentäneet asiakasmaksutuloja.
Asiakasmaksujen poistuminen on vaikuttanut perheiden palvelukäyttäytymiseen. Lasten poissaoloista ilmoittaminen on vähentynyt, jolloin henkilöstöresurssin määrittely on entistä haastavampaa. On tärkeää, että vanhempien tietoisuutta lisätään lapsen poissaolon vaikutuksista kokonaiskustannuksiin. Lisäksi tarvitaan valtakunnallisesti vahvempia toimenpiteitä.
Kuutoskaupunkien osalta voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen kustannustason nousuun ovat vaikuttaneet hyvin monet tekijät, kuten lakimuutokset, hallituksen linjaukset, työvoimansaatavuus haasteet ja toimenpiteet sekä muut kustannustason nousut. Kuutoskaupungit ovat olleet ja tulevat olemaan kasvavia kaupungistumisen myötä. Varhaiskasvatusikäisiä osallistuu entistä aikaisemmin varhaiskasvatukseen ja osallistumisasteen ollessa nousussa on selvää, että kokonaiskustannukset näissä kaupungeissa kasvavat tulevinakin vuosina.