Analyysi: Kuutoskaupunkien kirjastojen toimintaympäristö ja palveluverkko
Kuutoskaupungeissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista eli yli kolmannes koko maan väestöstä. Kuutoskaupunkien kirjastojen vuoden 2024 käyntien osuus oli 42 prosenttia ja lainaukset 33 prosenttia koko Suomen volyymista. Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivustolla on saatavilla tilastoja kirjastoista jo vuodesta 1999 lähtien. Tässä kirjoituksessa keskitytään tarkastelemaan kuutoskaupunkien kirjastopalveluja toimintaympäristön, palveluverkon ja kirjastotilojen näkökulmasta.
Väestön kasvu ja kirjastojen saavutettavuus
Kuutoskaupunkien väestö on viime vuosina kasvanut. Oulussa ja Helsingissä väestön määrä on kasvanut tasaisesti. Espoossa, Vantaalla ja Tampereella kasvu on ollut nopeaa. Kuutoskaupungeissa kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Väestönkasvu vaikuttaa kirjaston palvelukysyntään, joten kirjaston palveluverkon laajentamistarpeet tulee huomioida jo kaavoituksessa ja alueen muita palveluita suunniteltaessa sekä kirjaston resursoinnissa. Esimerkiksi Helsinkiin on avattu kirjasto Kalasataman uudelle asuinalueelle.
Palveluiden saavutettavuudessa oleellisia ovat joukkoliikenne sekä kevyenliikenteen väylät. Kaupungeissa on erilaisia tapoja tarkastella saavutettavuutta. Esimerkiksi Helsingissä tavoitteena on, että asukkaat tavoittavat kulttuurin ja vapaa-ajan lähipalvelut 15 minuutissa kävellen tai pyöräillen. Espoon saavutettavuustavoite on, että asukkailla on joko enintään 2,5 kilometrin matka aluekirjastoon tai noin kilometrin matka lähikirjastoon.
Omatoimikirjastoja on ryhdytty perustamaan 2010-luvun alkupuolelta alkaen. Omatoimisuudella/omatoimitunneilla tarkoitetaan, että kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla, mutta kirjastoon pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Kuutoskaupunkien kesken on eroja omatoimikirjastojen toteuttamisessa. Omatoimiaukioloajat ovat yleensä seitsemän päivää viikossa, kello 7–21. Viikonloppujen osalta voi olla lyhennettyä aukioloa.
Omatoimiaukiolo on lisännyt palvelun saavutettavuutta, kävijöitä ja lainamääriä. Toisaalta omatoimisuus on lisännyt kirjastoissa tehtävää logistista työtä, joten omatoimisuus ei ole vähentänyt henkilöstötarvetta.
Lukutaitotyö tehdään entistä monikielisemmässä ympäristössä
Kuutoskaupunkien ikärakenne on muuhun maahan verrattuna nuorempi. Kuutoskaupunkien asukkaista 45 prosenttia oli 0–34-vuotiaita vuonna 2024 kun koko Suomessa vastaava osuus oli 39 prosenttia. 0–14-vuotiaiden osuus vaihteli vuonna 2024 Espoon 17,5 prosentista Turun 12,1 prosenttiin.
Lukutaitotyössä oleellista on yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Lasten ja nuorten määrän kasvu vaikuttaa palveluiden kysyntään, joten oppilasennustetta tulee seurata ja lukutaitotyöhön panostaa samassa suhteessa.
Kirjastojen toimintaan vaikuttaa myös maahanmuuton osuus ennustetusta kasvusta. Kuutoskaupunkien kirjastojen toimintaympäristöissä on yhteneväisyyksiä etenkin monikielisten osuuden kasvussa. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa kirjastojen toimintaympäristöä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vieraskielisten osuus kuutoskaupunkien väestöstä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 kuutoskaupunkien väestöstä 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Osuus oli suurin Vantaalla (29 %) ja pienin Oulussa (7 %). Toisaalta kaupungeissa on sisäisesti alueellisia eroja vieraskielisten osuudessa, jotka vaikuttavat kirjastojen toimintaan ja sen suunnitteluun.
Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selvästi nuorempaa kuin koko väestö keskimäärin: kuutoskaupunkien vieraskielisestä väestöstä 77 prosenttia oli vuonna 2024 0–44-vuotiaita. Kirjastojen omassa palvelutuotannossa monikielisen väestön kasvu ja ikärakenne tulee huomioida esimerkiksi tarjoamalla tukea suomen kielen oppimiselle kaikille ikäryhmille sekä lisäämällä muiden kuin kotimaisten kielten aineistokokoelmia. Tämä tulee vaatimaan jatkossa yhä lisää resursointia. Kouluyhteistyössä suunnataan jo nyt resursseja alueille, joissa on suurin tarve. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa kohdennetaan lukutaitotyötä monikielisille lapsille ja nuorille ja Helsingissä on valmistelussa kirjaston tarveperusteisen palvelutarjonnan malli.
Moninaiset palveluverkot
Kuutoskaupunkien kirjastoverkot ovat jokainen omanlaisensa. Kaupungin kirjastoverkkoon ja laajuuteen vaikuttavat niin toimintaympäristö väestörakenteen muutoksineen kuin kaupungin maantieteellinen koko. Kuutoskaupunkien välillä on eroja siinä, minkälaisista kirjastotiloista palveluverkko koostuu. Myös toimipisteiden määrässä on eroja. Oulun maantieteellinen pinta-ala (2 973 km2) on kuntaliitoksien myötä huomattavasti suurempi kuin muiden kuutoskaupunkien pinta-alat. Se tuo palvelun järjestämiseen erityisen haasteen muihin verrattuna. Muut kaupungit ovat maantieteelliseltä pinta-alaltaan Tampereen 525 km2 ja Helsingin 215 km2 välillä.
Tilakustannukset
Kaupunkien kirjastorakennusratkaisut ovat hyvin moninaisia ja yksinomaan kirjastokäytössä olevia rakennuksia on suhteellisen vähän. Kirjastot sijaitsevat esimerkiksi kauppa- ja ostoskeskusten, koulujen ja päiväkotien sekä monitoimitalojen kiinteistöissä. Kuutoskaupunkien välillä on nähtävissä eroja siinä, minkälaisissa kiinteistöissä kirjastot sijaitsevat. Esimerkiksi Espoossa on muita kaupunkeja enemmän kirjastoja kauppakeskuksissa ja Tampereella koulujen yhteydessä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa on tilastoituna kirjastojen tilakustannuksia. Tilakustannuksiin sisällytetään kaikki kirjaston käytössä olevien tilojen vuokra-, kunnossapito- ja huoltokulut (myös kirjaston oman kiinteistö- ja siivoushenkilökunnan palkat ja palkkiot, lämmitys, valaistus, vesi- ja jätevesimaksut) (Suomen yleisten kirjastojen tilastot). Vuonna 2024 tilakustannusten osuus kuutoskaupunkien kirjastojen toimintakuluista oli keskimäärin 27 prosenttia.
Kirjastotilat eroavat toisistaan myös tilojen mahdollistamien palveluiden suhteen. Isot, kauppakeskuksissa ja monitoimitaloissa sijaitsevat kirjastot ovat yleisesti hieman kalliimpia, jos verrataan käyntien ja ensilainojen kustannuksia suhteessa vuokriin ja henkilöstömenoihin. Suoritteet kuten lainaus- ja käyntiluvut eivät kuitenkaan huomioi kirjastossa vietettyä aikaa tai laajaa palveluvalikoimaa, kuten esimerkiksi digitukea, laitteita, harrastustiloja, tapahtumia, lukusaleja, lehtikokoelmia (ei lainattavia) ja työpajoja.
Yhteenveto
Jokaisen kaupungin kirjaston palveluverkko on omanlaisensa ja ne ovat syntyneet kaupunkirakenteen kehittymisen myötä. Onnistunut palveluverkkosuunnitelma elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen ja sen täytyy pystyä reagoimaan väestön ja toimintaympäristön muutoksiin.
Kuutoskaupungeissa erityisesti monikielisen väestönosan kasvu on yhteinen nimittäjä. Kirjastot ovat kotoutumisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta tärkeä palvelu, sillä ne rakentavat omalta osaltaan luottamusta yhteiskuntaan.
Seuraavaksi on tarvetta tarkastella kirjastojen henkilöstöresursseja ja sitä, miten kirjastolain edellyttämät tehtävät hoidetaan entistä moninaisemmassa toimintaympäristössä samalla kun kirjastojen lainaus- ja käyntiluvut kasvavat.