Analyysi: MOVE!-tulosten kehitys ja liikkumisen edistäminen kuutoskaupungeissa
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi tehdään kunnissa pitkäjänteistä poikkihallinnollista kehittämistyötä. Toimenpiteiden kohdentamista ja vaikuttavuuden arviointia tukevat osaltaan väestön liikuntakäyttäytymistä koskevat kansalliset seurantatutkimukset (Kouluterveyskysely, LIITU-tutkimus ja MOVE!-mittaus). Kuutoskaupunkien – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu – liikkumisen edistämisen toimenpiteitä tarkastellaan seuraavassa MOVE!-tulosten pohjalta.
MOVE!-tulosten kehitys kuutoskaupungeissa
MOVE!-mittauksen ensisijaisena tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystään. Kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja koskevat mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta, joten MOVE!-mittauksella on laaja väestötason tavoittavuus. Mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna eri aluetasoilla.
Seuraavassa tarkastellaan niiden 5. ja 8. luokan oppilaiden osuutta, joiden fyysinen toimintakyky on MOVE!-mittaustulosten mukaan terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäivän toiminnoista. Kuvioista 1. ja 2. nähdään, että niiden 5. luokan oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on Move!-mittauksen mukaan heikko, on vuosina 2020–2024 laskenut kaikissa kuutoskaupungeissa, mutta 8. luokan oppilailla osuus on ollut nousussa kuutoskaupungeissa.
Kuvio 1. Prosenttiosuus niistä 5. luokan oppilaista, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäivän toiminnoista Move!-mittauksen mukaan vuosina 2020–2024.
Kuvio 2. Prosenttiosuus niistä 8. luokan oppilaista, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäiväntoiminnoista Move!-mittauksen mukaan vuosina 2020–2024.
MOVE!-mittaustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös muissa kansallisissa seurantatutkimuksissa havaitut selkeät erot liikuntakäyttäytymisessä sukupuolien välillä. Perusopetuksen oppilaiden liikuntakäyttäytyminen eriytyy sukupuolen, syntyperän ja perheen koetun taloudellisen tilanteen mukaan ja eriytyminen näyttää myös alkavan jo varhain (esim. Määttä ym. 2024). Erot poikien ja tyttöjen fyysisessä toimintakyvyssä näkyvätkin jo alakoulussa ja selkeästi yläkoulun oppilaiden tuloksissa (vrt. kuvio 3. ja 4.).
Kuvio 3. Prosenttiosuus sukupuolittain niistä 5. luokan oppilaista, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäivän toiminnoista Move!-mittauksen mukaan vuonna 2024.
Kuvio 4. Prosenttiosuus sukupuolittain niistä 8. luokan oppilaista, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäivän toiminnoista Move!-mittauksen mukaan vuonna 2024.
MOVE!-tuloksia seurataan ja hyödynnetään kuutoskaupungeissa
MOVE!-tulokset tuovat esiin merkittäviä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen toimintakyvyn haasteita. Fyysinen toimintakyky on noin kolmanneksella kuutoskaupunkien 5. ja 8. luokan oppilaista terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Erityisesti tähän kolmannekseen kaupungeissa koetaan tarvetta jatkossa keskittyä kohdistamalla toimenpiteitä prosenttiosuuden pienentämiseksi.
Keskeistä fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden onnistumisessa on kohdentaa toimenpiteet oikeisiin kohderyhmiin. MOVE!-mittaustuloksista on havaittavissa selkeät erot sukupuolien välillä ja erityistä huolta aiheuttavat yläkoululaiset ja vieraskieliset tytöt. Eroja on havaittu myös sosioekonomisen tilanteen ja syrjäytymisen riskitekijöiden suhteen.
Lisäksi kuutoskaupungeissa on tunnistettu useita merkittäviä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen alueellisia eroja. Alueelliset erot ilmenevät esimerkiksi fyysisessä aktiivisuudessa ja toimintakyvyssä, harrastamattomien määrässä, harrastamisen esteiden esiintymisessä sekä tarjonnassa eri asuinalueiden ja ikäryhmien osalta. Pinta-alaltaan laajoissa kaupungeissa tuetaan lasten ja nuorten liikunnan mahdollisuuksia turvaamalla lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus, vaikka erityisliikuntapaikat ovatkin sijoittuneet asukaskeskittymiin.
Esimerkkejä toteutetuista toimenpiteistä
Move!-mittausten kehittämiseksi kaupungeissa on tehty laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä kouluyhteisön kannustamiseksi liikunnalliseen elämäntapaan. Kehittämistyössä on pyritty lisäämään huoltajien ymmärrystä fyysisen toimintakyvyn merkityksestä ja mittauksista osana kouluterveydenhuoltoa ja liikuntaneuvontaa. Move!-mittauksia tekevää henkilöstöä on koulutettu ja Move!-tulosten käsittelyn yhteydessä oppilaita voidaan tarvittaessa ohjata liikunnallisissa haasteissa tukeviin toimenpiteisiin kuten liikuntaneuvontaan tai vähän liikkuville nuorille suunnatun maksuttoman Koulu-PT-toiminnan pariin.
Kuutoskaupungeissa lapsille ja nuorille tarjotaan laajasti liikkumista edistäviä palveluja. Lisäksi seuratoiminta on kaupungeissa avainasemassa lasten ja nuorten liikuttamisessa. Kaupungeissa on kehitetty harrastustarjontaa ja viestinnällisiä toimenpiteitä yhdessä liikuntaa järjestävien seurojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Tasa-arvoista kehitystä tukevat liikkumisen edistämisen toimenpiteet
Kuutoskaupungeissa liikkumisen edistämisen toimenpiteillä tuetaan kuntalaisten liikkumisen lisäämisen lisäksi sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien, liikuntalajien ja asuinalueiden välistä tasa-arvoa. Liikuntapalveluiden maksuttomat ja kohdennetut toimintamuodot sekä taloudellinen tuki kuntalaisille (mm. harrasteseteli) tukevat esimerkiksi haastavassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Tarveperusteisen palvelutarjonnan päätavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus liikkumiseen ja lisäksi toimenpiteet ovat luonteeltaan usein ennaltaehkäiseviä.
Lähteet:
Määttä, S., Kokko S, Savolainen, T. Paajanen, M. Näin helsinkiläislapset ja -nuoret liikkuvat, harrastavat seuroissa ja käyttävät liikuntapaikkoja – tuloksia LIITU-tutkimuksesta. Julkaistu 9.10.2024. Tutkimusartikkeli.
THL, MOVE!-mittauksen tulokset, 2024.