Analyysi: Kirjastojen lukutaitotyö muuttuvassa Suomessa
Suomessa luetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon ja yleiset kirjastot ovat yksi käytetyimmistä julkisista palveluista. Käynnissä on kuitenkin iso muutos: lukutaito eriytyy. Heikosti lukevien määrä kasvaa ja yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee tukea lukemiseen. Lukutaitotutkimuksissa on havaittu, että sosioekonomisen taustan vaikutus lukutaitoon on entistä suurempi. Kyse ei ole vain taloudellisesta tilanteesta vaan myös koulutustasosta ja siitä, miten perheissä suhtaudutaan lukemiseen.
Kehitys näkyy myös suurissa kaupungeissa, joissa palveluita on eniten tarjolla. Miten suurten kaupunkien kirjastot vastaavat lukutaidon eriytymisen haasteeseen? Mikä on tärkeää lukutaitotyössä tulevaisuudessa?
Lukutaitotyö kuutoskaupungeissa
Kirjastojen lukutaitotyö edistää kaikenikäisten lukutaitoa innostamalla lukemaan, tarjoamalla monipuolista aineistoa ja vahvistamalla taitoja ymmärtää ja arvioida tietoa eri muodoissa.
Lukutaitotyö kirjastoissa perustuu monilukutaidon käsitteeseen. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä niiden muodosta riippumatta. Lukeminen ei ole ensisijaisesti sidoksissa tekstin fyysiseen ilmenemismuotoon – painettu kirja, lehti tai äänikirja – vaan kognitiivinen prosessi, jossa merkkejä tulkitaan.
Kirjaston lukutaitotyön yhteistä käsitteistöä laaditaan parhaillaan valtakunnallisessa työryhmässä. Kirjastolaissa on kirjastoille annettu tehtäväksi lukemisen edistäminen ja tuen ja ohjauksen antaminen monipuoliseen lukutaitoon. Tähän sisältyy ensinnäkin kokoelmatyö: kirjallisuuden kokoaminen ja saattaminen asiakkaiden käyttöön monissa eri formaateissa eli digitaalisina ja painettuina. Lukutaitotyötä tehdään myös asiakastyössä, usein yhdessä kumppaneiden kanssa, esimerkiksi kirjavinkkauksissa, lukukampanjoissa, pedagogisessa työssä ja arjen kohtaamisissa, kun asiakkaalle suositellaan luettavaa.
Kunnissa on viime vuosina kehitetty toimialarajat ylittävää lukutaitotyötä ja entistä useampi kaupunki on valmistellut lukutaitostrategian tai vastaavan ohjelman. Kuutoskaupungeista lukutaitostrategia löytyy Turusta ja työn alla se on Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla.
Lukutaitotyötä kaupungeissa tekevät yhteistyössä perusopetus, varhaiskasvatus, kirjastot, kulttuuri- ja nuorisopalvelut ja monet muut toimijat, kuten järjestöt. Yhteistyötä on edelleen vahvistettava myös neuvoloiden ja valtakunnallisten järjestöjen, kuten Lukukeskus, kanssa.
Muuttuva lukeminen
Lukemisen kulttuuri on muuttuva. Digitalisaatio on tuonut painetun kirjan rinnalle äänikirjat ja e-kirjat. Äänikirjat eivät ole enää erikoispalvelu vaan valtavirtaa. Digitalisaation lisäksi toinen lukutaitotyöhön vaikuttava muutos on väestön monikielisyys. Kuutoskaupungeista Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla yhä useampi lapsi kasvaa monikielisessä perheessä.
Samalla lukemisen ja oppimisen haasteista on saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Kirjastoammattilaisten tietoisuus erilaisista lukijoista ja käyttäjäryhmistä on kasvanut ja yhä useammassa kirjastossa panostetaan saavutettavuustyöhön.
Kirjastoissa havaittuja muutostrendejä lukemisessa ovat helppolukuisen suomenkielisen tekstin ja selkokirjallisuuden kasvava tarve. Lisäksi englanninkielisen sisällön käyttö lisääntyy samalla kun sekä englannin- että muunkielisen kirjallisuuden lainaus kasvaa. Tämä haastaa kirjastojen kokoelmatyötä mutta avaa samalla uusia mahdollisuuksia vastata lukijoiden tarpeisiin.
Kohderyhminä lapset ja nuoret
Kuutoskaupunkien kirjastojen lukutaitotyö on suunnattu erityisesti peruskouluikäisille lapsille ja nuorille sekä perheille. Lastenkirjoja hankitaan paljon ja niitä lainataan paljon. Lapsille ja perheille järjestetään runsaasti lukemiseen liittyviä tapahtumia.
Kirjaston ja koulun yhteistyö on rakenteisiin vietyä ja sillä tavoitellaan kokonaisia ikäluokkia. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on myös tunnistettu tärkeäksi, ja uusia yhteistyömuotoja kokeillaan ja vakiinnutetaan.
Helsingissä ja Oulussa kirjaston lukutaitotyöllä tavoitetaan kattavasti peruskouluikäiset. Espoossa ja Oulussa jopa 88 ja 87 prosenttia kaikista peruskoululaisista on kirjaston ja koulun yhteistyön piirissä. Osassa kuntia kouluyhteistyö on rajattu tiettyihin ikäryhmiin.
Miten lukutaitotyötä pitäisi kehittää?
Riskinä kirjastojen lukutaitotyössä on sen kohdistuminen niihin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat jo kyvykkäitä lukijoita ja joiden perhe tukee lukemisen kulttuuria.
Kirjastot mielletään kaikki väestöryhmät laajalti tavoittavaksi palveluksi, mutta polarisaatiokehitystä on havaittavissa esimerkiksi Lupa- ja valvontaviraston tuoreen väestökyselyn tuloksissa. Vaikka voisi olettaa, että kaikkien tulotasojen perheet käyttäisivät kirjastoja yhtä paljon, on yllättävää, että heikosti toimeentulevat perheet käyttävät kirjastoa huomattavasti vähemmän kuin erinomaisesti toimeentulevat lapsiperheet.
Kirjastoissa haluamme tarttua tähänkin haasteeseen lukutaitotyön uusilla muodoilla yhdessä kunnan muiden toimijoiden ja järjestökumppanien kanssa. On tärkeää pyrkiä vaikuttamaan lukemiseen liittyviin asenteisiin ja mahdollistaa lukemista eri tavoin.
Myös koulukirjastojen kysymys on tärkeä. Suomessa ei ole laajaa ammattimaista koulukirjastojärjestelmää, vaan koulukirjastot toimivat kouluissa pääosin hyvin rajallisilla resursseilla ja opettajien sivutyönä. Lukutaidon ja kriittisen medialukutaidon kannalta on olennaista pohtia koulukirjastojen tulevaisuus.
Tuoreessa kirja-alan selvityksessä on myös tunnistettu koulukirjastojen kysymys. Selvityksessä ehdotetaan, että yleiset kirjastot ottavat nykyistä suuremman vastuun koulukirjastotoiminnasta. Kuutoskaupunkien näkökulmasta ehdotus on haastava, koska isoissa kunnissa koulujen toimipisteiden määrä on moninkertainen suhteessa kirjastoon. Ehdotetut kuntien sisäisen työnjaon ja resurssien kohdennusten muutokset vaativat laajan ennakkoarvioinnin ennen mahdollista jatkovalmistelua. Lyhyellä aikavälillä olisikin hyvä jatkaa ja kehittää olemassa olevaa tiivistä verkostoyhteistyötä kirjastojen ja koulujen kesken.
Kirjastoalan ammattilaisilta tuleva viesti on, että tarvitaan aikaa kohdata lapsia ja nuoria arjessa ja tarjota kohdistetumpaa lukutaitotyötä erilaisille lukijoille. Koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyö on jo vahvaa, ja kuntakohtaisissa lukutaito-ohjelmissa sovitaan toimenpiteistä lukutaitotyön vahvistamiseksi myös muissa kohderyhmissä.
Tunnistettuja lukutaitotyön uusia kohderyhmiä ovat esimerkiksi aikuiset, joiden peruslukutaito on vähäinen ja jotka eivät koe pärjäävänsä digitalisoituneessa lukemisympäristössä esimerkiksi digitaitojen tai kielitaidon puutteiden vuoksi.
Lisää luettavaa kirjastoista ja lukutaitotyöstä:
Leikola, Markus. 2026. Selvitys kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:22.
Lukutaitostrategia ja lukemisen edistäminen yleisten kirjastojen toiminnassa. 2023. Aluehallintoviraston peruspalveluarviointi.
Lukutaitotyön sanasto. Opetushallitus. Saatavilla: Lukutaitotyön sanasto
Suositus lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa. Suomen kirjastoseura, 2025.
Toukola, Jonna 2026. Tulotaso vaikuttaa lapsiperheiden kirjaston käyttöön.